Usein tää mainittn taatta Ruotsin valtakuntaa ja maata Holhoo kunnian kautta, ja auttaa Ruotsin ruhtinast' usiast', Erinomattain sodan aikan' ain'; Wiisi palkkamiestä evästää, Monta muuta päästää hädästä.
Herra, rouva, piika ja trenki, Pian lausuttu jokainen henki Syöpi ilman määrää ja täärää, Mitä pannut kokohon Tämä köyhä mies (Ken ne kaikki ties); Rätin papill' kantaa, parainta Juustokakkuu emännäll' antaa.
Tosin hyvä on olla ruualla Talonpojan kylässä maalla, Kuss' on linnut käsill' maan vesill' Kussa moni puu kukoistuu, Lintu oksan pääll' laulaa siellä tääll'; Silloin ilo suuri on juuri Maalla vahva kuin joku muuri.
(Arkkiveisuna painettu v. 1703).
Henrikki Lilius.
Kirkkoherran poika Messukylästä, syntynyt 1683, tuli maisteriksi Turussa 1707, pääsi viimein kirkkoherraksi Messukylään, kuoli 1745. Hän oli kuuluisa opista, puheentaidosta ynnä runolahjasta. Paitsi latinaisia runoelmia löytyy häneltä myöskin kaksi häärunoa, onnentoivotus Juslenius'en sanakirjaan ja tämä seuraava.
Kehtoruno.
Tuutilainen, tuutulainen, Lepäele lapsukainen! Levon lainaaja lepyinen, Jesus sua siunatkohon! Nuku, uuku, nukkeroisein, Makaele maidonjuoja! Kuin on maitokin makoinen, Unes olkohon suloinen! Kuin on kätes kiinnitetty, Kupeheses vyöllä vyötty, Niin sun Jesus itsehensä Uskon nuoralla niveli. Jumala sun itse otti Liittohonsa lapseksensa, Jesus vioista virutti, Pyhä Henki pyhitteli.
Älä itke enkelisein, Waikeroitse vaiveroisein! Jesus kaunis kumppaninas, Pyhät vartiat va'ussas. Nuku, nuku, nukkeroisein, Makaele maidonjuoja! Liekuttelen lintustani, Ainoata armaistani, Kehtos käärin kukkasilla, Kasvos peitän kaunihisti. Koska olet kyllin saanut, Hopiaisein, hienoisesta, Heräele herttukaisein Ilman itkutta isotta! Palkkas on pantuna povessa, Maito mesimieluhinen.
(Painettu häärunoin kanssa 1728).