Nouse kätköstä, kynäni, Kesken kädessä katala, Kirjoittele kiiruhusti, Joudu varsinkin välehin, Koska lähden laulamahan, Murehella muistamahan Mit' on mielessä minulla, Mik'on vaivana valitus.

— — —

Ohoh Tuoni tuimuuttasi, Kuink' on haahmosi kuvattu, Se on muotos muinoinenkin: Sinull' on siivet siniset, Lentokeinot kauhistavat. Wirhiviikatet olalla, Julma raudasta rakettu, Kumma kynttilä kädessä Pimeästi palavainen, Tiimaklasi tiukkuvainen, Jossa vähä juoksematta Lienee pohjassa poroa.

Sinä varmasti vaellat Walkeissa vaattehissa Lumen karvan kaltaisissa Pimeässä piiiloittelet, Astut äkisti etehen, Kanssa varjosi vetäyt, Aina kuljet, kurkistelet, Kaikki tuimasti karistat Poijes maailman menosta, Ulos näistä nähtävistä. Sydämiä sylkyttelet Tahi halkaiset tahallas, Koska kouristat kovasti, Wiileskelet viime kerran. Kasvosi on kalpeaksi, Kauheaksi kaljahtanut, Silmät päähän painunehet, Kallon kaamean sisähän; Kalman haisu haikeasti Nousee nokkamme sisähän, Koska kuljet kuuluisasti, Majoissamme matkustelet.

— — —

Tämän, vainaja vakainen, Tunsit, herra hengellinen, Jok' olet laskettu levolle, Kirkon alle kellistetty; Tiesit kyllä taitavasti, Mik' on muoto mukomalla, Kuinka Tuoni teurastaapi, Kuink' on tuima tullessansa; Waan et pelännyt pahoja, Mustan miehen murhetöitä, Tulit Tuonelle tutuksi Sanassa suuren Jumalan, Ristin kautta karvahimman. Siitä kelvoksen käsitit, Lujan löysit lohdutuksen Wastoin kuoleman kuria, Wastoin valtaa valjun miehen. Annoit itses alttihiksi Tuolle Tuonen Tuomahalle, Astuit paki paattihinsa, Lähdit täältä tahtoisesti, Menit mielellä hyvällä Ulos alhaisest' ahosta; Tuonne tahdoit taivahasen Siellä suloisen sataman Löysit kyllä lempeimmän Uudess' uskon elämässä, Rauhan mansikkamajassa, Kauniin Jesuksen kodissa.

(Painettu 1758).

Henrikki Achrenius

Edellisen veli, syntynyt 1730, oli nimismiehenä Kalajoella ja kuoli 1798. — On kirjoittanut koko joukon runoja ja lauluja, joita löytyy useampia painettuna Lärda Tidningar'issa 1766, Topelius'en Runo- ja laulukokouksessa ja Oulun viikkosanomissa v. 1833. Muutamia löytyy paitsi sitä käsikirjoituksena Kirjallisuuden Seuran tallessa.

Papin Rouville 1:nä päivänä Toukokuuta.