Morsian jo astuu, — Kyllä raukka kastuu, — Ringin suuren sisään hopulla: Ensin kaappaa Kaija, Sitten sieppaa Maija, Briita, Liisa, Stiina lopulla; Wielä ottaa Anna, Leena ja Susanns, Kerttu, Elsa, Saara, Wappu, Kreetta, Klaara, Kaikki järjestänsä, Jotk' on ringissänsä, Päätökseksi pieni Maalina.
Kun on kaikki nähty, Tämä temppu tehty, Toinen kohta ehtii etehen. Morsian ei säästä, Kruunu poijes päästä Kaunis kääreyypi kätehen: Sitä näytteleepi, Kauan käytteleepi, Silmäns ovat ummess', Korvat kovin lummess', Kruunun tuolle tuopi, Jolle onni suopi Saada sarvi kaunis rekehen.
Sitten alkaa akat, Niinkuin tähdet vakat, Lattialla itsens väännellä, — Siinä ilman taksaa, Kuinka kukin jaksaa, Morsianta kyllä käännellä. Saavat kanssa huutaa, Jos on heillä suuta: "Taas on meille nuori Tullut uusi muori! Terve olkoon tulos Sisällen ja ulos!" Kaikki ämmät yhdell' äänellä.
Nyt se tanssi loppuu, Mutta toinen hoppu Morsianta vielä noudattaa: Kunhan vuosi meni, Tulee vastaan meri, Joka häntä kyllä soudattaa. Wasta käypi keli, Eikä puutu peli, Uuden tansin tuisku, Hyssytys ja huisku. Silloin tussalulla Kyllä saadaan kuulla, Waikka tänä vuonna vallera.
(Topelius, Suomen kansan vanhoja runoja ja nykyis. lauluja, I. v. 1822).
Kristfrid Ganander.
Syntynyt v. 1741 Haapajärvellä, vihittiin 1763 papiksi ja 1766 maisteriksi, tuli 1775 kappalaiseksi Frantsilaan, jossa kuoli v. 1790. Keräeli suomalaisia runoja, sananlaskuja ja arvoituksia, jotka viimeinmainitut tulivat painosta v. 1783. Toimitti v. 1789 kirjan Suomalaisten muinais-jumaloista. Walmisti suomalaisen sanakirjan, joka ei kuitenkaan tullut painetuksi. Kirjoitti jo yliopistossa ollessaan onnentoivotus- ja hautarunoja. W. 1784 ilmestyi 151 hänen suomentamaansa satua, joista 15 runomitalla, ja 1786 mukailuksia runomitalla Korkeasta Weisusta, muutamista David'in psalmeista ynnä parista Hjob'in kirjan luvusta. On myöskin toimittanut pari suomalaista lääkärikirjaa.
Tuhma mies ja Rauta.
Tuli tuhma ja typerä Luoksi raution rotevan, Parahimpahan pajahan, Jossa kuuma hevoskenkä Oli ahjosta otettu, Lattialle laskettuna. Poltti sormensa pahasti, Kengän kiidätti kivasti, Heitti piankin pivosta.
Seppä huusi hullupäälle: "Sinä tyhmä ja typerä, Mikset ensin miettinynnä, Hyvin kokenut kysellä, Josko rauta jäähtynynnä, Josko kuuma taikka kylmä?"