Nuorukaiset! joukossanne joutukaat Ulapalle, siihen huolet uppoovat. Uimamies on raitis niinkuin tuore puu, Muilta muoto, neste kesken kuivettuu. Viina velttomaista hiukan hauskuttaa, Meitä raikas vetten voima vahvistaa, Hauin vilpas ruumis uijan palkka.
Neidot nuoret! niemen vihreäisen taa, — Ett'ei kurkistella liiat silmät saa, — Rientäkää, ja vettä viljoin loiskimaan Tottukaa, jos ette uida taidakkaan. Tanssi heikontaa ja kasvot kalpenee, Mutta kauneus ja ruusu poskille Uusi uimisesta virkeneepi.
(Suometar 1854).
Pohjalainen.
(Ruotsin mukaan.)
Iltaruskon loistamalla Nuorukaisen istuvan Kaukaisella lounasmaalla Mieli juohtuu Pohjolaan.
Lakso kaunis on, ja siellä Wisertävät lintuset; Hän se huokaa: "Ah jos vielä Maani saisin entiset!"
"Suomessa ei viinipuita Lehteviä katsella, Wiikunoita eikä muita Hedelmöitä kohdata."
Mutta kuuset sorjat, roimat, Wuoret jylhät suosittaa Sydäntäni; luonnon voimat Todistavat miehuutta."
"Pohjan mäet mäntyinensä, Härmähelmet oksilla, Kutsuvat mua lemmellänsä; Heit' en taida unhoittaa."