[179] Virittäjä 1900, s. 34 ja ss.
[180] Kts. s. 13.
[181] J. O. I. Rancken, Några traditioner från Vörå (ylipainos Vasabladetista), Vasa 1862, s. 13.
[182] Rolland, VI. s. 42.
[183] Kalevalan Karjalaisuus, s. 64.
[184] Edellä käy: itki; huomaa alkusoinnunkin puute, joka johtuu muutoksesta: Jeesus — Kiesus.
[185] Mahdollisesti kuitenkin muoton' (Mat. 22).
[186] Mahdollisesti myös hopehen' (Mat. 25).
[187] Myös Ink. 32 on vielä korjattunakin virheellinen; mutta kukaties on se toisin korjattava, esim. Katsoi läntehen, itähän. Käsikirjoitusten lukutapa: katsoi itään, k. länteen on jo siitä syystä mahdoton olettaa alkuperäiseksi, että h kahden ääntiön välissä yleensä on säilynyt.
[188] Muudan mahdollinen poikkeus tulee vast'edes puheiksi. Muuten tämä koskee myös loitsurunoja. Tosin Franssila (Iso tammi s. 472) luettelee joitakuita loitsuja, joiden arvelee levinneen Itä-Suomesta länteen. Mutta useimmat ulottuvat ainoasti savolais-alueelle. Ainoasti yksi vertailuista, Haudan syntyä koskeva, kohdistuu länsimurteen alueelle, mutta siinä on yhtäläisyys ylen vähäinen, minkäännäköistä johtopäätöstä oikeuttaakseen: nimetön akka tulee _pajan ovelle < tietäjä eukko Marketta vie poimimansa lastut sepän pajaan (sam. s. 344, 334).