[189] Virossa on uudempi kansanlaulu verrattain heikko.
[190] Esimerkki semmoisesta on Miniän runo (kts. Lönnrotin Mehiläinen 1836 Maalisk.), josta löytyy monta toisintoa.
[191] II Kalevala, s. 42, 149; saksal. käämi. s. 56-7, 224-5.
[192] U. K. 3: 21-2 ja 6: 23-4. Lönnrotin yhdistys perustuu harvinaisiin sekamuotoihin, joissa Joukahainen ja ampuja Lappalainen tavataan toistensa sijalla.
[193] Europaeus, Pieni runonseppä, ss. 9-13; Kanteletar, (3:as painos) III. n:o 69.
[194] Laiha poika Lappalainen tavataan Itä-Karjalassa, jossa kertomus Väinämöisen ampumisesta ensinnä ilmestyy, joskus myös Hirven hiihtäjän runossa, jonka alku on Lauri Lappalaisen runon kaltainen (esim. Basilier, n:o 90, 159 ja Krohn, n:o 7558); tavallisempi on siinä kuitenkin Kauppi Lappalainen.
[195] V. K. 23: 422; U. K. 43: 384 ja 10: 73.
[196] Journal des Savants, 1889, s. 673.
[197] Tämän ja seuraavan suhteen kts. Scriptores rerum Svecicarum medii aevi II. ss. 270-343; Henrik Schück, Meddelanden från det litteraturhistoriska seminariet i Lund IV. Knut Stjerna, Erik den Helige, en sagohistorisk studie (Lunds Universitets Årskrift 34. 1. n:o 2); E.N. Setälä, Piispa Henrikin surmavirsi (Länsi-Suomi II).
[198] Vrt. esim. Eerikin elämäkerrassa: coadunato exercitu et assumpto secum ex ecclesia Upsalensi beato Henrico Episcopo, versus Finnones expeditionem dirigit; ja Henrikin: assumpto secum ab ecclesia Upsalensi beato Henrico collectoque exercitu contra nominis Christi et populi sui inimicos _expeditionem dirigit.