[209] Setälä, n:o II B ja III.
[210] Sam. n:o 2 A.
[211] 1. A ja B: pyhä. — 6. Setälän sel. pinnalliset — lihavat. — 7. A:n mukaan; B: yxi vuotiset. — 9. A: Heinäricki ja Hendricki; B: Henderjki. — 11, 20. A: riddari; B. rijdari. — 18. A: Tiettämähän; B: tetäm mähän. — 19. A: mukaan; B: Cappelja Rakendamahan. — 22. A: veickosemi; B: veikosenj; vrt. suffiksi -mi A 32, 84, B 32; -ni B 84; -ni ja. -mi B 110. — 26. A: lohen, B: Lähden; A ja B; tottele, pitkän ja lyhyen äänteen merkit ovat usein sekaisin. — 29. A: iälellen; B: jällilen. — 32-33. A: Pilti ja vantti sekä corkuhinen, mutta ainoasti tässä paikassa, seuraavissa niinkuin aina B: pildi ja vandi ynnä corkuhujnen. — 36. A ja B: perällensi. — 38-45. A ja B: 41-45, 38-40. — 51. A: Jäliesänsä; B: Jällisänsä. — 54. A: Otzansa virgottamahan; B: otzahansa, vjrvotamahan. — 65. A: Tacoa lähden; B: takoja Lähdet; vrt. hämäl. toisinnossa: On lalli lahden tacana, Hyvä neuvo niemen pääs. — 68, 71. A:n mukaan; B: pennjngit. — 75. A ja B: Parku. — 79. A:n mukaan; B: sirgotelepi. — 87. A: kacun; B: cakon. — 97. A ja B: kalia maallen. — 102. A:n mukaan; B: Savu sauvan somman tjestä. — 106. A: Cainalosza. — 111, 113. A: tacga ja takoa; B: taka. — 112. B:n mukaan; A: kilpeä kivestä. — 115-6. -ni. sekä A että B. — 119. A:n mukaan; B: caunjhisti. 158. B:n mukaan; A. segasta. — l65 A:n killdinä, B: ejldinä; vrt. mots, gild = ylpeä. — 166. B:n mukaan; A: torittansa. — 170-74. A:n mukaan; B: Imejnyit — cajken camaran — luista eranut. — 190. A: satuttele; B: sattutek. — 193. A: parca; B: parka.
[212] — nec remotissimae esse aetatis — (Opera selecta I. s. 105).
[213] Lönnrot, Suomi 1856, s. 56; vrt. Setälä, s. 5.
[214] Vrt. Florinusen sananlaskua: Lalli etzi lackians, lallin lacki pään laella.
[215] Vrt. runoa Lempäälän kirkon palosta ja uusien kirkonpaikkojen määräämisestä arpomalla, siten että tulipalosta pelastuneet pyhimysten kuvat asetetaan lautalle, joka lasketaan järveen aaltojen ajeltavaksi. Tästäkin 1400 luvun alkupuolella sepitetystä, tavallansa historiallisesta runosta löytyy esitys tekijän jälkeenjääneissä Kantelettaren tutkimuksissa, mutta koska sen säilyneet katkelmat ovat vailla runollista arvoa, edustaen sitä paitsi enemmän Paavo Korhosen tapaista kuin varsinaista kansanrunoilua, ja koska lisäksi siitä jo on olemassa painettu tutkimus Suomen Museossa (1894, s. 157), on se tästä teoksesta jätetty pois.
[216] Sekin ajatus näkyy kuitenkin jo Varsinais-Suomessa toisen rinnalla kehittyneen, kts. Muinaismuistoyhtiön Aikakauskirja III, s. 104.
[217] Kts. Niemi, Vanhan Kalevalan eepilliset ainekset n:o 8, vv. 62-72.
[218] Knüpffer, Tarton kok. EH 62. VIII. n:o 7.