[269] Pajula, n:o 740, Vuoleelta.
[270] Samoin Stråhlman, Venjoelta n:o 11, jossa Elinan surman neljä ensimmäistä säettä: Elimäinen neito nuori j.n.e. ovat toisen runon alkuun sekaantuneet.
[271] Kts. esim. Länkelä, VIII. n:o 4 ja Porkka, III. n:ot 94, 98 Soikkolasta; sam. II. n:ot 62 ja 71 Narvusista. Hevaalla on runo verrattain harvinainen ja esiintyy siellä Helena hyvä emäntä (Porkka, I. n:o 128), samoin joskus Itä-Karjalassa (Polén, n:o 194). Muodossa Helena tai Helinä se on vielä siirtynyt Karjalan kannaksen ja Itä-Karjalan Marketan runoon, tämän äidin nimeksi.
[272] Länkelän toisinnossa säe: Elä viime viikkojasi, joka voisi muistuttaa Elinan sanoja: Viikot on viimeiset käsissän, on ainoasti siinä tavattava, siis satunnainen ja sitä paitsi runon ajatukseen sopimaton.
[273] Elina niminen on myös paha sepän emäntä Varsinais-Inkerin Kullervo-runoissa; joskus kuitenkin on Elinalla vielä mainesana hyvä (Alava, 1892, n:o 390 Narvusista ja Porkka II. n:o 181 Hevaalta), joka osoittaisi nimen tähän lainatuksi yllämainitusta runosta.
[274] Lönnrot, A. II. 3, n:o 16.
[275] Julius Krohnin oma kopioma.
[276] Kokoonpanoja molemmista, kirjakielelle sovitettuja, ovat sekä tekijä Suomen Kuvalehdessä 1880, s. 275, että Lönnrot Kantelettaren kolmannessa painoksessa (III. n:o 52) julkaisseet.
[277] A. 64. f:n sijalla on oikeastaan pitkä s. — A. 72. Sivulla: Ny rad. — Päälle kirjoittamalla korjattu A:ssa 8: hartioille; 28: lähetti; 68: vahaiseen.
[278] Luultavasti korjattava: Käykäm Hanhen-pajustohon (vrt. B. v. 85), joten siihen tulee edellinen tavallisempi virheellisyys.