Nähtävästi on Lönnrot tahtonut sovittaa Mataleenan rangaistuksen niiden kolmen paikan mukaan, joihin surmatut pojat ovat kätketyt: tuleen, veteen ja karkeaan s.o. maahan.
Paitsi mainittua Ruoveden katkelmaa, on Sääksmäen Helka-virsi ainoa
Mataleenan virren kappale, joka länsisuomen alalla on tavattu.
Itä-Suomessakaan ei siitä mitään todellista jälkeä ole, jos johdannon
lukee Katrinan runoon kuuluvaksi.
Näyttää tosin siltä, kuin suomenkarjalaisessa Ogoin ja Hovatitsan runossa piilisi joku säe Mataleenan virttä. Hovatitsa, papin poika, näet Ogoilta, jonka hänen äitinsä,
Matalena matala nainen,
on lähettänyt meren rannalle, pyytää:
"Anna vettä maljasella,
Anna vettä, anna kättä!"
johon Ogoi vastaa:
"Enkä anna vettä, enkä anna kättä".[91]
Veden pyytämisellä on kuitenkin tässä selvästi toinen tarkoitus kuin Helka-virressä, nimittäin: kosimisen. Mataleenan nimi on tässä äidillä, eikä tyttärellä, jolta vettä pyydetään; sitä paitsi on se äidilläkin tilapäinen, yhdessä ainoassa kappaleessa tavattava. Toisessa esiintyy runomittaan sopivampi:[92]
Matrevna matala nainen,