Toisista kappaleista puuttuvat joko kuusi ensimmäistä tai kolme viimeistä tai kaksi sen edellä käyvää säettä, taikka ovat ainoasti alkusäkeet säilyneet. Nähtävästi on siis Annikaisenkin virren kulku Varsinais-Inkerissä ollut idästä länteen. Näiden katkelmien myöhempää ikää todistaa myös tupakan mainitseminen nautintotavarain joukossa sekä tammitynnörin säännöllinen esiintyminen tammikammarin asemella. Mutta niissä on tallella myös yksi hyvin vanha piirre; säe: "Istui Turun ikkunalla" kuuluu näet kaikissa muissa kappaleissa:
Istui Turun sillan päällä,[140]
joka täydesti vastaa toista säettä Helka-virressä.
Jos taas siirrymme Hevaalta itään ja pohjoiseen päin, Venjoelle sekä Nevan yli Pohjois-Inkeriin, tuntuu runo tosin kuvaukseltaan kuivemmalta, niinkuin hyvin huomaa seuraavista näytteistä, joista edellinen on Venjoelta ja jälkimmäinen Vuoleelta.[141]
Annikka Turusen tyttö,
Turun tyttö, Saaren neito,
Poltteli Turulla tulta,
Alla vallin valkeaista,
Piti pitkiä hihoja,
Levehiä kauluksia.[142]
Neuvoi Turun neitosia:
"Te tytöt minun sisoni!
Älkäät miestä mielistelkö,
Miehen mieltä nouatelko,
Kuin tein minä poloinen;
Aloin miestä mielistellä,
Miehen mieltä nouatella.
Lihat ostin, leivät ostin,
Voit ostin, oluet ostin,
Kalat ostin kaikenlaiset,
Ahvenet monimakuiset,
Tupakat Turusta tuotin,
Piiput pitkiltä vesiltä."
Suotta suuttui Keistin kelmi,
Kantoi rannalle kotinsa,
Venehesen vei elonsa.
Annikka rukoelevi:
"Tuo Jumala suuri tuuli,
Rakenna rajuinen ilma,
Kaa'a laiva kallellehen,
Sysäele syrjällehen."
Toi Jumala suuren tuulen j.n.e.
Annikka kutittelevi:
"Kutti, kutti, Keistin kelmi!
Ei ole aina Annin vuoe,
Eikä Annin päänalaiset, Eikä aina Annin vaippa;
Meren vaaht' on vaippanasi,
Meren tyrski tyynynäsi,
Meren aallot päänaloina."
— — —
Annukka Turusen tyttö,
Turun tyttö, Saaren neito,
Istui Saaren[143] sillan päässä,
Neuvoi Turun[144] neitosia:
"Te älkäät, tytöt typerät,
Miehen mieltä nouatelko,
Niin kuin mie tytön typerä
Miehen mielen nouattelin,
Miehen mielen, Kestin kielen.
Voit ostin, tupakat ostin,
Kalat ostin kaikenlaiset.
Teki konstin konnanruoka,
Vei rannalle rahansa,
Venehesen vei elonsa."
Annukka rukoelevi:
"Tuo Jumala pohjatuulta,
Lännestä lähetä tuulta,
Vie venonen kallallensa,
Sysähytä syrjällensä."
Toi Jumala pohjatuulen j.n.e.
Rahat vierivät vetehen.
Annukka kutittelevi:
"Ei ole aina Annin armot,
Eikä Annin päänalaiset."
Mutta kokonaisuutena tämä muoto on täydellisempi, kuin molemmat Hevaanpuoliset, joista puuttuu toisesta varoituksen esitys ja toisesta kuvaus varoittajasta. Se on lisäksi säilyttänyt Helka-virren säkeen:
Neuvoi Turun neitosia.
Voi siis hyvin olettaa runon kulkeneen Suomesta Pohjois-Inkerin kautta Hevaalle. Että se on Suomesta Inkeriin siirtyneitten luterinuskoisten mukana vaeltanut, todistaa myös kreikanuskoisen laulajan huomautus ennenmainitussa Soikkolan Väärnojan kappaleessa: "tätä runoa sanotaan Suomalaisten virreksi."