Maarjapäeva laul.
Lähme Loojale loole,[573]
Maarialle heinamaale;
Nüüd on Looja eina kuiva,
Maaria eina ilusa.
Võttan kaare, võttan kaksi,
Hakkan kolmat võttemaie.
Mis ma leidsin kaare alla?
Kotka leidsin kaare alla.
Mis seal kotka tiiva alla?
Kirves j.n.e. Mis j.n.e. 10
Laastu seal kerveja ninasse?
Jaani aita tehtaneksi.
Sängi senna aida sisse. 16
Oled senna sängi sisse.
Palagas senna õlge peale.
Padjad senna palaka peale. 21
Mis senna padjade peale?
Neli noorta neitsikest.
Üks aga kojub kuldavööda,
Teine raksib raudavööda,
Kolmas kassikäpalista,
Neljäs nuttab noorta meesta.
(t.) Neljäs nuttab vendadasa,
Mis mullu sodaje viidud,
Tunamullu muile maile. 30
Ära sina nutta neitsikene!
Jo näikse, jo tulekse,
Pää paistab päälta metsa,
Keha metsa keskeelta,
Jalad alta arva metsä.
Mutta eroavaisuudetkin tämän ja länsisuomalaisen Neljän neidon runon välillä ovat sitä laatua, ettei toista voi toisesta johtaa. Sitä paitsi ei ole mitään jälkeä suoranaisesta runojen vaihdosta Varsinais-Suomen ja Viron rannikon välillä. Virolaisen runon kulusta ympäri Suomenlahden on Myödyn neidon runossa toistaiseksi ainokainen esimerkki, eikä yksinäinen länsisuomen alueen itärajalle satunnaisesti eksynyt kappale paljoa todista, kun on kysymys länsimurteella yleisesti ja paraiten säilyneestä runosta. Päinvastaisesta suomalaisten runojen kulusta Inkerinmaan kautta Viron puolelle on kyllä useitakin todisteita, mutta leviämissuhteet viron alueella ja kekitysmuodot pitkin matkaa ovat tavallisesti aivan toiset kuin tässä tapauksessa. Ei siis ole muuta mahdollisuutta virolaisen ja suomalaisen Neljän neidon runon yhtäläisyyden selittämiseksi, kuin yhteisen alkumuodon olettaminen. Kysymys on vaan siitä, onko tässä kaksi alkuperäisen yhteissuomalaisen runon haarausta vai kaksi myöhemmän ajan lainaa yhteisestä vieraskielisestä lähteestä. Jälkimmäistä mahdollisuutta ehdottomasti puoltavat virolaisen runon katolisperäiset nimet: Maaria ja Johannes, joita ei voine runoon kuulumattomina pitää. T:ri O. Kallas on huomauttanut,[574] että yhtäläinen laulu, jossa kolmas neito itkee sotaan vietyä sulhoaan, löytyy Vendiläisillä Saksanmaalla.[575] Nämätkin, samoin kuin Länsisuomalaiset ja Virolaiset ovat luultavasti germaanilaisesta runoudesta — ja tietysti aivan erikseen — vastaanottaneet Neljän neidon runon.
Joka tapauksessa on veljen lahjojen tuominen suomalaiselle runolle erikoinen piirre, jota ei virolaisessa eikä vendiläisessä tavata. Jos siis sisaren sininen uuhi on Länsi-Inkerissä tullut Myödyn neidon runoon Neljän neidon runosta, niin on se suomalaisen eikä virolaisen muodon vaikutusta.
Aivan välttämätöntä ei kuitenkaan ole ajatella Neljän neidon runon vaikutusta tässä kohden. Lammas ja uuhi, niinkuin olemme nähneet, ovat tavallisia sisaren tavaroita Lunastettavan neidon laulun karjalaisissa ja inkeriläisissä kappaleissa. Jollei laulu ole runolta tätä piirrettä lainannut, niin on se päinvastoin saattanut laulusta siirtyä Myödyn neidon runoon. Mainesana sininen on siinä tapauksessa voinut tulla alkusoinnun vaikutuksesta siskon rinnalle itsenäisestikin Inkerinmaalla uudestaan keksityksi.
7. Lunastettavan neidon runo suomeksi.
On jo aika kääntyä takaisin Lunastettavan neidon runon siirtymiseen yli kielirajan virosta suomeksi. Päärunko runoa, omaisilla oletetut erilajiset ja itsekullakin kolmilukuiset tavarat, on kuitenkin ainoasti läntisimmässä Inkerissä alkuperäiseen muotoonsa jäänyt. Näytteeksi painettakoon katkelma Narvusin-puolista runoa[576] sekä vastaavat varsinais-virolaisen runon säkeet:
Emo rannalle tuleepi.
"Oi emo lunasta minta,
Lunasta minta soasta,
Ota poies orjuuesta,
Päästä palkan piikuesta!" —
"Milläpä mä sun lunastan?"
"On sulla kolme pollekkesta;
Pane paras minusta,
Anna aine tyttärestäs." —
"Ennen mä sinusta luovun,
Ennen kuin paraasta pollestani.
Polle minulle ijäksi lienee,
Polle kaikeksi ajaksi,
Ei tyttöä lienekänä.
Tyttö toinen saatanehen." —
— — —
Ema rannale tulesi.
"Oh minu ella eidekene!
Lunasta mind sõasta." —
"Miska ma sinu lunastan?" —
"Sul on kolmi põllekesta,
Mis parem, pane minusta,
Anna ainust tütteresta." —
"Enne loobun tütteresta,
Enne kui heasta põlledesta;
Põlle kõigekse eakse,
Tütar tänä hommeneksi."[577]