Vaan jo Soikkolan puolella on Lunastettavan neidon omaisten kolmilukuiset tavarat vaihdettu Myödyn neidon omaisten yksilukuisiin ynnä laatusanalla määriteltyihin tavaroihin. Ei Soikkolassa, eikä Hevaan puolella Lunastettavan neidon runo esiinnykään muuten kuin Myödyn neidon runon yhteydessä, ostohinnan ilmoituksen ja lahjuksien kiroomisen välisenä kappaleena, esim.[578]
Kysyin maata velloltani
— — —
"Sano kallis kaupanmiesi,
Mitä otti mun isoni?"
"Isosi rahaisen ratsun —
Emäsi mahike lehmän —
Vellosi soti-orihin —
Sisosi sinervon uukon —
Minnosi lehet leveät."
Vene läksis vieremääe,
Mie neito nuttamaae,
Nuttaen: "hyvä Venakko,
Venhäläinen vainolainen,
Punasaapas Saarelainen,
Kannatteles Karjalainen,
Piä purje punakypärä!
Soutelekka, joutelekka,
Soua tuolle rantuelle,
Missä nuot tulet palavat,
Kipunaiset kilsattavat,
Lemmenet lekottelevat."
— "Sano kallis kaunokkainen,
Ketä sulla siell' on sukua?"
— "Isoni on sukua siellä."
Isyt rannalle tulevi.
"Hoi iso, vanha isäni,
Vanha ukko vaalijani!
Lunasta sinä minuista,
Lunasta lumisaosta,
Venehestä Venhälaisen,
Paatista pahointekijän,
Ota poies orjuuesta,
Päästä palkanpiikuesta."
Iso vasten vastaeli:
"Milläpä minä lunastan?" —
"On sulla rahainen ratsu;
Paakka puolet mun alleni,
Puolet pääni päästimeksi,
Henkeni lunastimeksi."
Iso vasten vastaeli:
"Ennenpä minä tytöttä,
Ijankaiken kassapäättä,
Ennen kuin rahaisen ratsun."
Vene läksis j.n.e.
(Samoin tulevat rannalle muut sukulaiset kukin vuorostaan tavaroineen; lopuksi neito kiroo:)
"Isoni rahainen ratsu
Rahatielle rauetkohon
Raha-aikana parahin!
Emäni mahike lehmä
Maion maahan kaatakohon
Maitoaikana parahin!
Velloni sotioroinen
Sotitielle sortukohon
Sota-aikana parahin!
Sisoni sinervon uukon
Susi villat vitvokohon
Villa-aikana parahin!
Minnoni lehet leveät
Lehtitielle lentäköhöt
Lehtiaikana parahin!"
Että tässä Lunastettavan neidon samoin kuin Myödyn neidon runo on virolaista alkuperää, todistaa epäilemättömästi vertaus virolaisen Lunastettavan neidon runon johdantoon, semmoisena kuin se läheisimmässä Varsinais-Viron maakunnassa[579] esiintyy (huomaa erittäin sanaa ja muotoa: nuttamaae < nuttamaie).
Vene hakas veeremaie,
Karjalla karisemaie,
Pohlakas põletamaie,
Sõda akas sõudemaie,
Imme akas itkumaie,
Neidu noori nuttemaie:
"Ooda üva Venaku,
Sõisa armas Harju Saksa,
Pia kinni paula poiga,
Kannatele Karjalaine!"
(Tai:)
Soda laev läeb soudemaie,
Venelaine veeremaie,
Rootsi laev läeb laskemaie,
Karjalane karsimaie,
Mina noori nutamaie:
"Oota hea Venekas,
Kannatelle Karjalane,
Seisa armas Saare Saksa,
Pea purje punane kuube!"
Tähän virolaiseen johdantoon on kuitenkin Inkerin puolella sekaantunut alku erästä "Laivarunoa", joka esim. Narvusissa kuuluu:[580]
Soua laiva, joua laiva,
Soua suurta merta myöten,
Purjehi punaista merta,
Soua tuonne rantuelle,
Kussa tuo tuli näkyvi,
Valkeainen vilkahtavi.