[202] Inha, n:o 33 (vrt. myös Borenius, I. n:o 53) ja Castrén XI b. n:o 147 reunamuist.
[203] Niemi, VKEA. n:o 116 vv. 145-150; vrt. 125 vv. 236-246 (pirttipuiksi) ja 128 vv. 133-6 (haloiksi hakataan).
[204] Krohn. n:o 6401.
[205] Karttunen, n:o 111; vrt. Suomalaisia kansansatuja II. n:o 1.
[206] Lapsen sylissä syötteleminen (vv. 466-7) on aiheutunut aivan satunnaisesta muunnoksesta (Niemi, VKEA. n:o 273 vv. 40-41): Kasvatti poijuttansa, Sylissänsä syöessänsä etc. Sylissä syödessä pitäminen kuuluu lempirunoihin ja tavataan esim. eräässä Suomen Karjalan kosintarunossa Lemminkäisen lupauksena (sam. n:o 50 vv. 18-21).
[207] Niemi, Topelius s. 51 ja Cajan, n:o 83.
[208] Iso tammi ss. 383-9. Mahdoton on siitä syystä Boreniusen vertaus (Vir. II. ss. 70-1) muutamassa färöläisessä loitsuluvussa esiintyvään kuvaukseen, mitenkä Maaria menee jalkaportaalle kammaten ja palmikoiden tukkaansa. Tämän piirteen kuuluminen edes skandinaavilaiseen Lapsenetsintä-virteen on hyvin epäiltävää. Tanskalaisen toisinnon kanssa, johon Grundtvig (II. s. 527) sen yhdistää, ei sillä ole muuta yhteistä kuin sana stettar (jalkaporras).
[209] Fol. 5. s. 27. Ehdolla näkyy olleen: Kuuhut — Ukko, tai: Tähet vastah tulevi, Tähet tiesi, molemmat "Tiehyen" kohdalla.
[210] Niemi, Sjögren n:o 421, v. 72; vrt. VKEA. n:o 266 v. 97.
[211] Niemi, VKEA. n:o 272; Castrén, XI. b. n:o 147; Cajan, n:o 163.