[462] Geijer-Afzelius, ny uppl. n:o 30, 39 ja 3; suomeksi esim. Laurila n:o 4 Kiikasta ja E.V. Hynninen n:o 29 Joroisista: Aminoff, n:o 1 Iisalmesta; I. Krohn 1890, n:o 83.
[463] Steenstrup, Vore Folkeviser s. 107, 115.
[464] Arvidsson, III. s. 271; Lönnrot, fol. V d. n:o 101, E.V. Hynninen n:o 27 ja Lauri Soini, Uusi Suometar 1901, n:o 164.
[465] Tämä laulu on kauttaaltaan mukaelma ruotsalaista (Geijer-Afzelius, ny uppl. n:o 54, II. s. 235). Omituinen on veljen murhan aihe: Mintähen naistani nauratteli. Ruotsissa ei veli ilmoita äidille mitään motiivia kauheaan tekoonsa ja Englannissa (Child, n:o 13) on veljesten riidanalku suorastaan mitätön: vitsan leikkaaminen pajusta, josta ei kuitenkaan olisi puuta kasvanut, tai pennyn arvoisen pähkinäpuun-oksan taittaminen. Kuitenkaan tätä piirrettä ei tavata Schröterin julkaisussa (s. 121) eikä edes Lönnrotin Kantelettaren käsikirjoituksessa (s. 400). Luultavasti on siis Lönnrotin itse onnistunut keksiä niin valtaavalle tapaukselle runollisesti vastaava aihe.
[466] Child, n:o 75, II. s. 204-213.
[467] Erk-Böhme, n:o 110 c, I. s. 388.
[468] Sam. n:o 110 e.
[469] Äidin kysymyksessä: "miksi hameesi edestä lyhyt" sekä tapauksen sijoittamisessa Augsburgin kaupungiin (kts. sam. s. 396 ja n:o 119 a), joka ei ollenkaan sovellu äidin neuvoon parissa toisinnossa, että lapsi olisi salattava ja heitettävä Rein-virtaan (n:o 110 b, vrt. d).
[470] Child, II. s. 205 Muist.
[471] Eva Wigström, Folkdiktning 1. s. 52 ja Fagerlund, Anteckn. n:o 5, s. 196.