[472] Osaksi jo ruotsinpuolisissakin kappaleissa tavattavia (kts. Arvidsson II. s. 18 ja Dybeck, Runa 1845 s. 15).
[473] Herra kreivillä ei ole juuri muuta kuin: viinaa, olutta, rommia, punssia, pomeranssia, siirappia, teetä tai kahvia ynnä vehnäistä eli rinkeliä! Ainoasti kerran mainitaan myös: Ehk kolm tuhat tukatit (H. II. 11. s. 305). Tallirengin tarjoomisesta ilmenee jälki neidon pyynnössä saada hevonen ja kuski kotiin ajaakseen (H. IV. 3 s. 173: samoin muutamassa Eisenin muistiinpanossa Hiidenmaalta, jossa vielä kotona tehty huomautus: Kleit on eest lühikene, on epäilemätön jälki saksalaisesta esikuvasta). — Mahdollisesti alkuperäinen ajatus on säilynyt eräässä vastauksessa neidon pyyntöön, että saisi herran itsensä: Ei sa ärrad ennast saa, Sääl on palju panti tarvis (H. II. 7. s. 269), joka viittaa samanlaiseen varallisuuden vaatimukseen kuin saksalaisessa laulussa: "Minä seisoin korkealla vuorella",
[474] Esim. Härru vötis nuga taskust, Pistis oma rinna sisse, Veri purtsand vastti nägu (H. I. 1. s. 613) tai Siis hilrra laaäis, lasgis isi, Ja suri pilssi paugu päes (H. I. 2. s. 260).
[475] G. Djurklou, Ur Nerikes folkspråk s. 106.
[476] J. K(rohn), Ennen tuntematon ritariballadi Suomen keskiajalta, Valvoja 1885. s. 517.
[477] Groundstroem, n:o 82 sekä Törneroos ja Tallqvist, n:o 213.
[478] Tämä säe on sivulle kirjoitettu ja viitattu sana useaan kertaan yritetty kirjoittaa; vrt. Groundstroem, n:o 79.
[479] Kk. Neiellen; vrt. esim. Porkka I. n:o 115.
[480] Tämän kertosäe kuuluu Gr. kk. Laulella papit papelil.
[481] Kk. — alt kovalta; eräässä toisinnossa mainitaan, että "Kaksi oli hauankaivajata" (Alava, 1891, n:o 1288).