Lisäksi on huomattava, että tämä johdanto hyvin usein kokonaan puuttuu.
Eräässä ilman johdantoa alkavassa kappaleessa on sen sijaan lopussa liite, jossa tulee puhe Jeesuksen kuolettamisesta ja hautaamisesta.[378] Sen jälkeen kuin Jeesus on ilmoittanut härälle hänen kunniallisen kohtalonsa sekä päässyt hänen selässään yli vetten "Pyhän Pietarin pesään, Maarian ikkunan alle", kertomus vielä jatkuu Jeesuksen kehoituksella härälle, joka jo kiehuu kattilassa puolikypsänä, samoin puoleksi keitetylle kukolle ja kalalle, että lähtisivät viemään taivaasen sanaa, kuinka häntä kuoletetaan. Sitten nähtävästi laulaja itse lähtee Maarian ovelle kolkuttamaan ja pyytämään, että hän tulisi alas taivaasta ilmaa katsomaan. Jeesus(!) silloin huutaa kolmea piikaansa: Annia, Katria ja Hetaa, tuomaan kiireesti hameensa ja kenkänsä, samoin kolmea renkiänsä: Pietaria, Paavalia ja Johannesta, paikalla valjastamaan. Ilmaa katsomaan tulija tapaa Jeesuksen, jonka sijalle sitten Äio (piru) joutuu.
Että tämä loppuliite on eri runoa, tuntuu ihan itsestään selvältä ja sitä paitsi mahdolliselta, että yllämainittu samanaineinen johdanto on yhteen kuuluva. Vaan mistä syystä Jeesuksen piinan ilmoituksen ohella puhutaan "ilman katsomisesta" ja miksikä Maarian sijalle taivaassa äkkiä vaihtuu itse Jeesus? Vastauksen saamme kahdesta itsenäisestä kirjaanpanosta, joista toinen ensi silmäyksellä näyttää erittäin eheältä ja kauniilta kokonaisuudelta.[379]
Ilma upposi utuhun,
Maa katosi kastehesen.
Sään korjata Saksat aikoi,
Ilman laitella isännät.
Ei saa Saksat säädetyksi,
Uudistetuksi isännät.
Ei päiveä päällä ilman,
Ei koitetta alla ilman,
Ei tähtiä taivahalla,
Eikä kuuta korkealla.
Siks' ei päiveä j.n.e.
(*)Jeesus poik' on piinan alla,
Vaka vaivassa Jumala.
Jeesus on selin tulella,
Jalat kaksi kahlehessa,
Sormet viis venytettynä,
Rengas vyöllä, vaaja suussa.
Jeesus jutteli tulilta,
Pajatti palaviltansa:
"Ken vie viestin Maarialle,
Tuopi tiedon armahalle,
Että minua murhatahan,
Vakahista vaivatahan?"
Kala on pantu pannun päälle,
Puoli kypsi, puoli jäänyt,
Meni soutaen merehen,
Tuo vei viestin j.n.e.
"Tule maalle Maariainen!
Jeesus poika" j.n.e.
Eipä uskonut emonen,
Eikä ottanut todeksi,
Että Jeesus j.n.e.
Jeesus jutteli j.n.e.(*)
Kukko on pantuna patahan,
Puoli kypsi, puoli jäänyt,
Lens' orsille laulamahan.
Tuo vei viestin — Eipä j.n.e.
Jeesus jutteli j.n.e.
Härkä kiehui kattilassa,
Puoli kypsi, puoli jäänyt,
Läksi mylvien mäelle,
Tuo vei viestin — Eipä j.n.e.
Jeesus jutteli j.n.e.
Ilmall' ol' ihana tyttö,
Taivasalla tarkka lapsi,
Juoksi Jumalten ovelle,
Maarioiden ikkunalle,
Kultarengasta koputti,
Hopeaista helähytti.
"Kuule Maaria emoni,
Kaunis ilman uudistaja!
Ilma upposi j.n.e.
Tule maalle Maariainen,
(*)Jeesus poik' on piinan alla,
Vaka vaivassa Jumala."(*)
Kutsui kolmea tytärtä,
Maaria kanasta kahta:
"Anni armas, Katri kallis,
Heta hellä tyttäreni!
Pian tuokatte pukuni,
Ja kenkäni kiirehesti,
Päähäni hopeahuntu,
Ylle viitta vaskisolki.
Menen maalle katsomahan."
Kutsui vielä kolmet rengit,
Pietarin ja Paavalinkin,
Antin armahan lisäksi:[380]
"Sui renki heti hevonen,
Palkollinen pane etehen,
Orja ohjakset ojenna.
Hanget raataja aseta,
Reki käännä käskyläinen.
Ajan nyt ilman katsantohon."
Ajoi maalle Maariainen,
Sai taas ilma entiseksi,
Muuttui päivä muinoiseksi.
Tuli päivä päälle ilman,
Sekä koite alle ilman,
Tuli tähdet taivahalle,
Nousi kuukin korkealle.
Vaan jo tätäkin kirjaanpanoa lähemmin tarkastaessa tulee ajatelleeksi: veivätkö nuo eloon heränneet eläimet todella viestin taivaasen? Vaikkapa voisi olettaa kukon äänen orsilta ja härän mylvinän mäeltä niin korkealle kuuluneen, jää ainakin kalan meno mereen siltä kannalta selittämättömäksi. Ja jos he kuitenkin, niinkuin runo väittää, veivät sanan Maarialle, niin miksi ei hän näitä ihmeellisiä lähettejä uskonut, kun kuitenkin tytön viestiä oli valmis noudattamaan, vieläpä suurella kiireellä? Ristiriita on hyvin helposti ratkaistu, sillä tässäkin on eroitettava kaksi runoa: Jeesuksen surma-laulu ja laulu sumuun peittyneen ilman uudistamisesta. Jälkimmäinen esiintyykin enimmiten aivan erikseen; sitä tästä irti saadaksemme ei meidän tarvitse muuta kuin jättää pois tähtien (*) väliset säkeet sekä lisätä Maarian ohelle Jeesus taivaassa olijana ja alas-tulijana.
Toisessa mainitussa kirjaanpanossa saumat vielä selvästi näkyvät. Viimeisenä sananviejänä orpo tyttö saapuu sinipilvien perätse, vahapilvien välitse taivaan ovelle, jonka naispalvelijoillaan avauttaa itse Jeesus, vaikka juuri häneltä on sana tuotava. Sisäänpäästyään tyttö astuu suoraan Jeesuksen eteen, Maarian luokse, heittäytyy jalkoihin Jeesukselle ja Maarialle ja puhuttelee heitä: "kuule Jeesus ja Maaria!" Vaan sitten jatkaa: "miksi et sinä usko, sinulle on tuotu kymmenen käskyä, sata sanaa; Jeesus poikaasi vaivataan." Taas Jeesus kutsuu kolmea piikaansa: Annia, Katria ja Hetaa, päälle pukemaan sekä kolmea renkiänsä: Pietaria, Paavalia ja Johannesta, valjastamaan.[381] Istahtaa viimein itse rekeen etupuolelle, Maaria peräpuolelle, orpotyttö keskivälille. Tulevat ja ottavat Jeesuksen pois tulesta; sitä paitsi he asettavat ilman entiselleen.
Vielä löytyy muuan Jeesuksen laulun kokoonpano, joka sekä alkaa mainitulla johdannolla että jatkuu kertomuksella Jeesuksen kuolettamisesta, sekoittamatta siihen ollenkaan runoa ilman uudistamisesta.[382] Välittömästi sen jälkeen kuin härkä on kantanut Jeesuksen taivaasen, kuvataan kuinka:
Jeesu hauda kaivedi
Säidse (?) süld süva,
Kümme küünärd pik,
Jeesust hauda pandi.
Jeesuksen piinasta vievät sanan Jumalalle puolikypsä kala, kukko sekä härkä, jota viimeksi mainittua Jumala uskoo, tullen maan päälle katsomaan. Sitten kysytään: "ken siellä hautaan pantiin?" ja vastataan: "paholainen".
Kuri hauda pandi;
Jeesus jäi havva veere pääle.