[5] Sälytys sen ajan kielellä, niinkuin nytkin vielä viroksi, on sama kuin nykyinen lainasana "lästi".

[6] Tammisaaren oli Eerikki Fleming perustanut v. 1529.

[7] Eriskummallisuutena sopii mainita, että Suomen talonpojat nälänhädässään luulivat voivansa poistaa Jumalan vitsauksen sillä, että rupesivat Vanhan Testamentin tavoin lauvantaita pyhänä pitämään, joka kuitenkin pian kiellettiin.

[8] Fincke oikeastaan oli tuota katolisella aikakaudella aatelistoon kohonnutta, suomalaista Renkosten sukua, joka kuitenkin nyt otti muukalaisen nimen (eräs Fincke-neiti oli mennyt naimisiin muutaman Renkosen kanssa). Samallainen muukalaistuminen valitettavasti tuli nyt Suomen aatelisten parissa yleiseksi.

[9] Toista muuttelevaa kansaa juuri näinä aikoina levisi Suomeen, nimittäin mustalaisia, jotka Ruotsista tullen ensin ilmaantuivat Ahvenanmaalle v. 1559.

[10] Nykyinen Kivennavan pitäjä, joka juuri silloin rakennetusta varustuksesta (Kifvenaeb = vallitus) sai uuden nimensä.

[11] Savonlinnan lääniin lähetetty käskykirje käännettiin suomeksikin ja on ensimäinen suomenkielellä ilmestynyt hallituksen asetus.

[12] Lääkäreitä ei siihen aikaan ollut ainoatakaan Suomessa; Tukholmasta, missä ainoa Ruotsissa oleva lääkäri asui, saatiin kuitenkin Viipuriin neuvoja sairaille sotamiehille. Ne kuvaavat niin hyvin senaikuista lääkäritaitoa, että tahdon tässä luetella edes muutamia näytteeksi. Lääkkeitä oli valmistettava etikkaan liuotetusta rikistä ja salpietarista, rikistä ja sahramista ynnä kuivatetusta ilveksen verestä, joka niinikään oli etikkaan liuotettava. Lääkitysten avuksi oli sairaita kovasti hiostettava saunassa ja vähä väliä iskettävä suonta. Näistä jo voimme päättää, että lääkärinpuute sotamies paroille oli pikemmin onneksi kuin vahingoksi.

[13] Tsaari tarkoitti sitä, että Kustaa paetessaan Tanskan vankeudesta oli matkustanut saksalaisten karjakauppiaitten seurassa.

[14] Hän kertoo vielä kirkkoihin monin paikoin olevan niin pitkän matkan, että takasalolaiset vain kerran tai kaksi vuodessa pääsevät kirkkoon. Lapsia kannettiin silloin vasuissa eli koreissa kasteelle. Toisen kertomuksen mukaan heidät usein vasta täysikasvuisina tuotiin sitä sakramenttia saamaan.