Puuttuu poika vastaan, pyytää häntä omakseen. Mutta neito ei huoli, kysyy vaan, onko hän suurta sukua.[1283] Siinä on siis kappale sisaren turmelusta liittynyt jatkoksi. Toisessa runossa Ignetta Kojoisen poika l. Antermo Ylermön poika l. Uros umpiruotsalainen, Andro suuri Saksalainen kosii Konnun Korgin tyttäriä. He vastaavat: "siull' on entinen emäntä; tapa nainen ennen naitu!" Hän lähtee kotiin, salpaa vaimonsa saunaan ja sanoo:
Kylve, kylve, Eeva rukka, Elina emäntyeni, Kylve viime löylyäsi! Syö viime evähiäsi, Elä viime viikkojasi, Kohta kuolema tulevi![1284]
Konnun Korgissa on nähtävästi kosijan Kurjen nimi siirtynyt tytön isään. Vesilahden runossa Elina emäntä, silloin kun Kurki on lähtevinään Pohjanmaalle, varoittaa puolisoansa kauan viipymästä, koska hänellä muka on viime viikot, ja varustaa hänelle eväät. Hän poltetaan sitten. — Kolmannessa[1285] Hekka tyttö istuu äitinsä luona, kun äkkiä kuullaan reen kovasti kolahtavan tuvan nurkkaan. Hekka arvaa kosijan tulevan ja pakenee aittaan mäellä, johon sulkee itsensä yhdeksän lukon, kymmenennen esilukon taa. Iivana Kojoisen poika iskee nyrkillä, kamahuttaa kannalla uksen auki, vie tytön ja tappaa hänet, josta hänelle sitten rangaistukseksi kaivetaan hauta rautapohja. Elinan surmavirressä Elina on Kurjen tullessa aitassa mäellä. Kosija iskee oven auki miekallaan. Kirsti piika sitten sulkee emäntänsä rengin kanssa yhteen yhdeksän lukon, takasalvan kymmenennen taa. Lopussa Kurki vaipuu helvetin pohjaan. — Yhdessä runossa Päivän poika mennessään kosijaksi
Satuloi sata hevosta,
Satahan satulavyöhön,
Sata miestä miekoitteli.[1286]
Samoin:
Iivana Kojosen poika
Satuloi sata oroa,
Tuhat jousta jouvutteli,
Satoihin satulavöihin,
Kaikki kultahan kuvasi,
Hopeahan huolitteli.[1287]
Tämä on melkein sanasta sanaan kopioittu Klaus Kurjen tulosta
Sadan hevosmiehen kanssa,
Sadan satula-urohon;
Miehet kultamiekoissansa,
Hevoset hopea-päissä.
Vienan läänissä tunnetaan paikoin Elinan varoitus lähtöä tekevälle miehelleen:
"Juo'os puoli pikaria,
Anna toisen toinen puoli,
Pahemman pahempi puoli!" j.n.e.