[928] Nuor. Edda, Skaldskaparmál 1. 64.
[929] Vanh. Edda, Skalda 1. 43.
[930] Vanh. Edda, Grimuismál v. 54; Nuor. Edda, Gylfaginn. 1. 20.
[931] Nuor. Edda, Skaldskaparmál 1. 64.
[932] Luku 10.
[933] Katso Neus, Revals sämmtl. Namen s. 74 (lähteenä Werlauff, Symbolae geogr. med. aevi s. 9).
[934] Kunik, Berufung d. schwed. Rodsen durch d. Finn. u. Russen s. 11. Kolbjag venäläisen ääntämistavan mukaan vastaa skandinavilaista Kalbing, samoin kuin Varjäg on Väring.
[935] Huomattakoon myös virolainen kalevi-sana. (katso Viedemann. sanakirj.), joka tavallisesti hienoa palttinaa, mutta myös purppuraväriä, siis hallitsijan pukua, merkitsee.
[936] Ganand. Mythol. fenn. s. 29.
[937] Erilaisuus vokaaleissa ei ole miksikään haitaksi arvelulle Skilfing- ja Kaleva-nimien yhtäläisyydestä. Sanovathan Skandinavian tarinat meidän Karjalan Kyrjalaksi; sama vaihto on hyvin tavallinen Suomen ja Lapin vastaavissa sanoissa (meidän rinta on Lapiksi radde j.n.e.). Onpa viimein Suomen kielessä itsessäänkin rinnakkain semmoisia muotoja (esim. ikkuna ja akkuna). S:n katoominen alusta todistaa, että nimi on meille tullut lainaksi. Samoin myös on mielessä pidettävä, että vanhoissa saksalaisissakin tarinoissa Schilbung'it esiin tulevat (Simrock s. 431).