[1388] S. 159. Myöhemmin nähtävästi on tämä toimitus tullut siirretyksi yli muiden rakkaaksi tulleesen Kalevinpoikaan.
[1389] Onnen yhdistämisen viljan kanssa tapaamme muutoinkin runoissa, joka todistaa että tämä nyt pieneen alueesen rajoittunut taru ennen oli laajalta tunnettu. Vert. Oras onnen kasvattama (Gottl. N. 783 puun synnyssä Vermlannista), onnen touko (Ahlqv. B N. 245 Ilamantsista tiasen synnyssä), Onnen ohra (voiteen luvussa Arvidss. C XIV N. 1 luultavasti Savosta), ja juhlakulussa Länkelä IV N. 24 Soikkulasta.
[1390] Yhdessä toisinnossa onkin sanottu, että: "ihe ilmoinen jumala kylvi maan" (Polén N. 29 luultavasti Kiteeltä); toisessa "llman Ukko" iski tulta ja poltti kaskensa (Europ. H. N. 92 Suistamolta).
[1391] Epäilemättä on kreikan-uskoisten Inkeriläisten vielä käytetty rukouslaulu, jossa Elias isäntää, pyhää Pedriä armollista pyydetään viljalle suojelijoiksi, samasta juuresta lähtenyt myöhempi muodostus. Eihän apostoli Pietari tietääkseni missään muualla ilmaannu senkaltaisessa toimessa eikä ole hänen elämässään mitään, joka olisi antanut aihetta hänet siihen virkaan asettaa. Elias on ylimalkaan astunut Ukon sijaan, siitä syystä kun tulisissa vaunuissa ajoi taivaasen. Vesikaari sanotaan Eliaksen vempeleeksi. Juuri tämä Pedrin asettaminen hänen rinnalleen tekee synnyn Pikkeristä sitä luultavammaksi.
[1392] Europ. H N. 138 Ilamantsista t. Suojärveltä.
[1393] Vienan läänistä on vaan saatu kaksi vallan sekavaa, Aunuksesta kolme hiukan parempaa, Suomen rajain läheisyydestä.
[1394] Neljä Savosta, yhtä monta Pohjanmaalta, loput Pohjois-Karjalasta. Inkeristä on maisteri Porkka saanut erittäin tärkeän toisinnon; valitettavasti sain siitä myöhään tietoa, niin että sen vaan voin liittää kirjan loppuun.
[1395] Kenties se ei edes tarkoita Käkisalmen lääniä, josta hänellä tuskin voi olla tietoja.
[1396] Gottl. N. 578 b, Saksa U N. 7 Suomussalmelta.
[1397] Taaro tosin löytyy Lönnrot'in sanakirjassa, mutta merkitsee vahinkoa tai on härän nimi. Runojen taaro on nähtävästi väännös tarosta.