[1418] Esim. Ahlqv. B N. 95 Ilamantsista, Ahlqv. B N. 170 Ilamantsista, U Saksa N. 2 Suomussalmelta.
[1419] Europ. G N. 440 Suistainolta, I N. 1 Tulemajärveltä. Lönnr. A II 2 N. 25 Lentiirasta Kajaanin puolella vielä enemmän välittää, koska juuri Hiisi on takojana.
[1420] Esim. Europ. G. N. 631 Ilamantsista, Polén V N. 81 Suistamolta t. Impilahdelta.
[1421] Esim. Lönnr, Q N. 282 Ilamantsista, Gottlund N. 659 Kesälahdelta, Lönnr. AII 6 N. 91 Arhipalta, 9 N. 27 Uhtuesta, Kanteletar III s. 295. Viimeinmainitussa on kuitenkin tammi muuttunut tuomeksi. Ainoasti yhdessä kappaleessa on se tammenrunon ainoana loppujatkeena, muuten aina toisten yhteydessä. — Erehdysmuotoja nähtävästi ovat ne harvinaiset toisinnot, joissa tammen lastuista syntyy mato t. etana (Europ. G N. 39 Repolasta, H N. 54, luultavasti Korpiselältä, Lönnr. A II 8 N. 11 Kajaanin puolelta). Samoin ne, joiden lopussa tavallisen lyyrillisen laulun mukaan, kasvaa tammeen omena, omenalle käki, jonka suusta kultaa kumpuaa (Esim. Europ. H N. 86 Suistamolta, Ahlqv. B N. 259 Korpiselältä).
[1422] Suvi tuskin lienee tuttu missään Itä-Suomalaisissa.
[1423] S. 124. Pari kappaletta on pohjoisemmallekin levinnyt (Gottl. N. 169 Juvalta, Lönnr. K, N. 487 Jaakkimalta).
[1424] Niitä on suuri joukko painamattomissa kokoelmissa (esim. Kreutzv. A N. 55 Järvamaalta ja 256 Tartomnaalta). Joskus tammesta muun muassa tehdään Jumalan istuin. Hyvin usein tammi syntyy pidoissa maahan viskatusta olut-tilkasta (niinkuin myös Inkerissä) tai olutkannun pirstoista.
[1425] Neuss N. 10 Varsinais-Virosta.
[1426] Länk. VII N. 1 Soikkulasta.
[1427] S. 202. Tatarein luomistarussa (s. 219) ilmautuva jättiläispuu on aivan selvästi mukaeltu paratiisin hyvän ja pahan tiedon puusta, ja Mongolien Sambu-baraka (s. 228) Buddhan uskon kanssa tullut Indiasta. Jälkimmäinenkään ei voi välisiteitten puutteen ja pikkuseikkain erilaisuuden tähden olla yhteydessä meidän tammemme kanssa.