[1458] Resor o. forskn. II s. 398-9, Finsk Mythol. s. 272. Hän luopui kuitenkin siitä, koska olisi ollut mahdoton sulkea temppeli vaskivuoreen ja laivalla viedä pois.
[1459] Finsk Mythol. s. 272.
[1460] Bullet. de l. classe hist.-fil. d. l'acad. d. scienc. d. S:t Petersb. 1851 s. 71, Bullet. d. l'acad. 1861 s. 497. Hän silloin ensiksi toi tähän vivahtavat venäläiset sadut esiin (vert. s. 503).
[1461] Kirjall. Kuukauslehti 1868 s. 7. Hänkin perustaa arvelunsa, niinkuin Lönnrot, noihin myöhemmin keksittyihin takomisen aineksiin, vieläpä käyttää ne kovin omavaltaisella tavalla. Rummun pärmä oli muka maholehmän nahasta (runossa maidosta on puhe), pärmän kuvat mahtoivat olla tehdyt joutsenen kynällä j.n.e.
[1462] Kirjoituksissaan: Zur Sampomythe, Bullet. d. l. classe hist. fil. de l'acad. 1851, Ueb. d. Mythengehalt d. finn. Mährch., sama 1855, d. estn. Sage v. Kalevipoeg, Bull. d. l'acad. 1860, Ueb. d. Wort Sampo, sama 1861.
[1463] Indernes förest. om verldsskap. 1863, D. Myth. v. Sampo, Acta Soc. scient. fenn. T. X. Siinä on myös täydellinen ja lavea historia edellisistä selityskokeista. Sivumennen sopii mainita pari aivan perätöntä saksalaista arvelua. Mannhardt (German. Myth. s. 400) luulee Sammon pilveksi, Schwartz (D. Urspr. d. Mythologie s. 117) ja samoin J. Caesar (d. finn. Volksepos Kalevala) taivaan kaareksi.
[1464] Latvajärven ja Akonlahden ryhmissä, mutta ei niissäkään aina, sillä usein ei runo ollenkaan selitä mitä Sampo oli (esim. Lönnr. A II 6 N 70 Arhipalta, Gen. 1872 N 11 Vuokkiniemeltä ja N 60 Vongarvelta, Bor. 1872 N 145 Kiimasjärveltä; niin myös Lönnr. A H 3 N 65 Vuonnisesta).
[1465] Europ. K N 77 luultavasti Akonlahdelta.
[1466] Boren. 1872 N 163 Kellovaarasta, 181 Tsolmosta, Gen. 1872 N 71 Liedmasta.
[1467] Bor. painett. tois. N 39 Hietajärveltä Kiannalla.