[1708] Esim. Krickman Maaholmasta Varsinais-Virossa N 33.
[1709] S. 216.
[1710] S. 222.
[1711] Saxo Grammaticus'en historia, Müller'in painos vuod. 1839, lib. V s. 235.
[1712] Toista on se, että meidän kosintarunoihimme on otettu yhtä toista, jolla on vastineensa Mordvalaisten häätavoissa (s. 203). Se todistaa vaan häätavat vanhaksi yhteiseksi perinnöksi, vaan ei suinkaan kosintarunoja, joihin on muukalaisen tarina-aineen koristukseksi pantu sekaan muutamia omia piirteitä.
[1713] Siksi sitä Venäjän puolella enimmiten nimitetään.
[1714] S. 144, 132-3, 150, 153. Kaikkiansa on tallella enemmän kuin 150 kappaletta.
[1715] Painetussa Kalevalassa se täyttää r. 20 ja 26-9, pää-asiassa noudattaen Vienan laulutapaa. Lönnrot'in sekaanpanemia ovat ensiksikin: ison härän iskeminen, r. 20: 1-118, joka ei kansan laulussa koskaan ole tässä yhteydessä. Virossa se melkein aina ilmautuu kiitoslaulussa isäntäväelle pidoissa, erittäin talkkoissa (esim. Peet Viljannista N 367, Kallas Saarenmaalta O N 4, Grenzstein Pärnumaalta, N 31); Inkerissä joskus harvoin kanteleen synnyssä, niin että sen sarvet viedään sepälle kanteleen aineksiksi (Europ. I N 453, 477 Venjoelta); yhtä harvoin laivaretkessä, niin että iso härkä teurastetaan linnasta lihaa vaativille miehille (Groundst. N 223 Soikkulasta, Törner. N 377, luultavasti samoin); yhdessä nykyään saadussa Repolan kilpalaulannossa Väinämöinen sen laulaa esiin Joukamoisen kiusaksi (Bern. N 6); yhdessä Lonkan pistoksen synnyssä hän vetää ulos pistokset (Lönnr. A II 5 N 10); usein se on "Hämeen ihmeet" nimisen pilkkarunon seassa (esim. Reinh. XII N 93 Sakkulasta, Europ. G N 484 Suistamolta, Lönnr. A II 5 N 82 Uhtuesta); Suomen puolella se usein tavataan voiteen luvussa, niin että härästä saadaan tarpeelliset lääkkeet (esim. Lönnr. S N 108 Juvalta, Arvids. C V N 5 Lohtajalta, Ganand. Mythol. s. 10); hyvin usein myös sitä joka paikassa lauletaan aivan itsekseen tai kaikellaisten loruin seassa. Useimmat yhteydet jo harvinaisuutensa kautta osoittavat että ovat satunnaiset. Hämeen ihmeihin on iso härkä nähtävästi senvuoksi eksynyt, koska hänen "häntänsä Hämeessä heiluu." Virolaiset pitolaulut sisältävät tavallisesti ainoasti muutamia säkeitä, jotka pikemmin tuntuvat kaiulta Suomesta t. Inkeristä. Hyvin viehättävältä sitä vastaan näyttää yhteys voiteen luvun kanssa. Onhan tuo iso sonni, jonka pikku mies merestä (ukkonen) iskee, selvästi sadepilvi. Tämä muodostus on Suomessa yleisin ja tässä runossa enimmiten (ei kuitenkaan Inkerissä) nähtävät paikannimet viittaavat meidän maata alkukodiksi. Mutta epäilystä nostaa se seikka, että Inkerin alueessa hyvin usein on härän sijassa iso sika, joka saadaan palkaksi työstä taivahassa ja jota tappamaan tullut ukko (hänkin joskus taivahasta) pelästyen kapuaa kuuseen, muut jumalat muihin puihin. Siinä näkyy olevan selvä muisto Skandinavein jumalille ravintona olevasta Sährimner-karjusta (s. 296) ja mahdollista olisi, että härkä vaan olisi siitä väännös. Mutta voivat myös molemmat olla erikseen syntyneet ja skandinavilainen sika entiseltä olleesen sekaunut. — Muita lisäyksiä ovat: Osmottaren jauhon keskustelu oluesta, r. 20: 127-42, nähtävästi Lönnrot'in omaa — puhe oluen hyvyydestä, vv. 399-430, suurimmaksi osaksi luultavasti Lönnrot'in omaa (oluen vaikutus löytyy kuitenkin Viron runoissa; kenties siis meilläkin lyyrillisissä vaikken ole sitä tavannut) — lapsen tuominen laulajaksi, vv. 537-46, minulle tuntemattomasta lähteestä — Lemminkäisen anelut ja päätökset savun nähtyä, vv. 459-84, 489-98, arvattavasti Lönnrot'in omaa — Lemminkäisen kerskaus ja äidin vastaus, r. 26: 289-314, edellinen kappale loitsuin mukaan sovitettu, jälkimmäinen epäilemättä Lönnrot'in tekemä side — orjan ilmoitus, vv. 375-82, luultavasti Lönnrot'in oma — Teerien kohtaaminen, vv. 425-38, ei löydy minulle tutuissa käsikirjoituksissa — Kokon uhkaus, vv. 473-82, samoin — alkulause, r. 27: 1-14, varmaan Lönnrot'in tekemä — Lemminkäisen niskoittelu, vv. 267-72, kenties sananlaskua — kaulan valaistus, vv. 361-6, minulle tuntemattomasta lähteestä — loppusanat, vv. 405-20, luultavasti Lönnrot'in omaa — sidekappale, r. 28: 1-26, varmaan samoin — utusanat, vv. 37-46, loitsua — puhe haukalle, vv. 57-64, tuntemattomasta lähteestä — osa Lemminkäisen ja äidin puhetta, vv. 123-36, 165-76, samoin — Lemminkäisen vastaus piilon-ehdoituksiin ja vala, vv. 235-76, edellinen tuntemattomasta lähteestä, jälkimmäinen Kyllikin runosta mukaeltu — jäähyväiset, r. 29: 10-24, lyyrillistä — tuulen sanat, vv, 35-42, loitsua — Saaren neitoin istuminen niemellä, vv. 43-78, mukaelus kilpakosinnasta — osa keskustelua neitoin kanssa, vv. 115-150, minulle tuntemattomasta lähteestä (seassa muutamia säkeitä, 127-8, 149-50 kuoharin luvusta; pieni pala, 131-4 Inkerin kilpakosinnasta) — Lemminkäisen voimallinen laulu, vv. 151-214 lyyrillisistä lauluista kokoonpantu — aamulla varhain nouseminen, vv. 265-78, mukailus eräästä balladista — purren veistäminen, vv. 305-26, mukailus Väinämöisen retkistä — merimiehen sanat, vv. 329-36, loitsua — jäähyväiset, vv. 345-56, lyyrillistä — äidin tapaaminen, vv. 449-588, kaikellaisista, varsinkin lyyrillisistä lauluista kokoonpantu.
[1716] K. Krohn'in tuoman tiedon mukaan.
[1717] Ei Aunuksessa.