[1728] Esim. Sommer N 9 Varsinais-Virosta, Peet N 404 Viljamaista.
[1729] S. 406.
[1730] M Uus. N 2.
[1731] S. 326-7.
[1732] Vert. Kurschat, Wörterb. d. litth. Sprache; Schwenck, Mythol. d. Slaven s. 116, Mannhardt s. 79.
[1733] Kaukomieli pohjoisissa toisinnoissa on nähtävästi syntynyt kansan-etymologian kautta, kun sen luultiin johtuvan kauka-sanasta.
[1734] Kreutzw. Myth. u. Mag. Lied. s. 12-3, 41. Hupel'in sanakirjassa on vielä Kõuke ja kõue mitristamine, jälkimmäinen siis viittaava nominatiiviin kõug, joka täydesti vastaa meidän Koukoa; kõuke olisi Suomeksi pikemmin koukko. Säilynyt on vanha, muoto myös useissa paikannimissä, esim. Kõukse mõis, Kõuko-mõis.
[1735] Katso Kreutzw. samassa paikassa.
[1736] Esim. kóuon päälliset = karhun peijaiset.
[1737] Esim. vihko Z käsikirj. viime vuosisadalta N 2 Pohjois-Savosta, Lönnr. K N 712, luultavasti Pielisjärveltä.