[1758] Yleisesti (Savossa, Inkerin alueessa, Virossa) mainitaan epilliset runot ylimalkaan nimellä: rekivirsi, regivärs.
[1759] Onpa meille kuitenkin jo myös tullut vanhempien muotojen jälkiä, joissa taivaallisen olueen alku-merkitys, sade, pilkoittaa läpi. Niin esim. parissa Vienan toisinnossa (Lönnr. A II 5 N 49 ja Boren. 1872 N 110 Vuonnisesta), niinkuin tiedämme, oluen-panija ihmettelee mikä terhen on päivän edessä, kun ei olut happane. Indo-Eurooppalaisilla, niinkuin Kuhn näyttää, oli taivaan juoma ja tuli myös pantu yhteyteen lehmien herumisen kanssa. Samoin meidän karjaluvuissamme maito usein käsitetään maan alla, vuoressa (sadepilvessä) piileväksi, jossa sitä kyyt juovat.
[1760] Yksi kohta painetussa oluensynnyssä, joka kuitenkin juuri harvoin tavataan sen yhteydessä, vaan enimmiten erikseen, on tuo humalan, ohran ja veden yhtymisen toivo (r. 20: 159-66). Se nähdään myös Virolaisilla (s. 167) sekä Mordvalaisilla (s. 202) ja mahtaa siis olla ikivanha yhteinen laina Liettualaisilta (katso s. 332-3). Lainaamisen todistaa se seikka, että Itä-Suomalaisten olut vieläkin pannaan ilman humalatta.
[1761] Katso s. 375.
[1762] S. 155-6.
[1763] Huomaa Odin'in ja Osmon yhtäpitäväisyys, josta ennen on ollut puhe (s. 237).
[1764] Eräässä Viron kappaleessa (Roots N 80 Kaplasta Harjumaalla) on iso sika liitetty yhteen Päivölän pitoin kanssa. Runo alkaa näet oluen juomisella, kannun vanteitten poisviskaamisella sekä ison tammen kasvamisella.
[1765] Sivumennen tahdon viimein vielä viitata muille tutkijoille yhtä seikkaa, joka näkyy antavan syytä epäillä Odhrörir-tarun skandinavilaistakin alkuperää. Tuo viisas mies, jonka veristä olut saatiin, on Kvâsir, jossa on mahdoton olla näkemättä venäläistä kaljan nimitystä (kvaas). Sen lisäksi on myös skandinavilaisten runouden jumalan nimi samaa sukuperää; sillä Brage on aivan sama kuin Venäläisten braga = vierre. Pankaamme tähän lisään, että Vaneilla, joiden sovintojuhlassa Asain kanssa olut tehtiin, on useammilla slavilaiset tai liettualaiset nimet (esim. Fjörgyn = Perkunas.) Viimeinkin on skandinavilaiskielissä yksinään seisova öl-sana (olut) nähtävästi sama kuin liettualainen alus. Näiden kaikkein syitten nojalla ei liene kuitenkaan tuo nykyään hylätty Vanein selitys Vendeiksi kaikkea perää vailla.
[1766] Esim. Hilferd. N 47 Pudogasta, likellä Äänisjärveä.
[1767] Tästä samasta venäläisestä on jo ennen ollut lyhyt viittaus (s. 309), mutta minä panen sen tähän nyt täydellisempänä, löydettyäni siitä useampia toisintoja.