[1818] Bern. N 35 Minoalta (P. a. pyöräraivo), Lönnr. A II 5 N 40. Vuonnisesta (Louhi P. emäntä).
[1819] Bern. N 35.
[1820] Lönnr. A II h N 40; myös A II 3 N 73 Vuokkiniemeltä.
[1821] Ahlq. B N 195 Ilamantsista, Sirel. N 113 Suistamolta. Tähän myös kuulunee Ganander'in katkelma (Mythol. s. 23), jossa Väinämöinen pistää Joukahaista peitsellä.
[1822] Lönnr. A II 9 N 40 Uhtuesta.
[1823] Europ. G 649, Lönnr. A II 5 N 40, 6 N 66.
[1824] Umpisilmin syntyville penikoille sopi silmitön haltija.
[1825] Huomattava on kuitenkin, että tämä muoto ei löydy Suomen puolella.
[1826] Huomattavat ovat kuitenkin vielä tähän runoon saduista lisääntulleet pikkukohdat: merkin jättäminen kotolaisille, josta kohtalon voivat arvata (vert. s. 297, 313, 332), kuolleen herättäminen läheisen sukulaisen kautta, jolloin herätetty tulee entistä paremmaksi ja ihmettelee kuinka niin kauan ja sikeästi on saattanut nukkua (vert. s. 225, 275, 298, 314, 332). — Merestä haravoiminen on nähtävästi tullut Inkerin alueen ja Viron balladeista, (hukkunut veli — Kalevinpojan hukkunut sisar). Lieneekö se siinäkään alkuperäinen vai tullut luomisrunosta, on vaikea päättää.
[1827] S. 257-62. Vertaileminen Freyr'in ja Gerdan rakkaudesta (e. 254-6) tietysti raukeaa, koska kosiminen Lemminkäisen surmarunossa vaan on satunnainen lisä; eikä näy Päivölän retkellä vastaan tulevat vaaratkaan olevan tästä tarusta otetut.