[1878] Esim. Paldani I N 11, II N 14.
[1879] Niinkuin näimme (s. 318 muistutuksessa) tekee vastaava saksalainen satu pojan sepän lapseksi, joka hänet myö papille. Tämä sepän mainitseminen ja myöminen saattavat tämän toisinnon suomalaista lähemmäksi kuin venäläiset. Näkyy siis myös olleen länsimaista vaikutusta. Kenties on satu Venäläisillekin tullut Saksasta, sillä se löytyy Saksan vaikutuksen alla suuresti olleilla Vendiläisillä, vaan ei Servialaisilla (ei uhkatyöt, vaikka tosin karhun poika). Vert. kuitenkin myös petoin kotiintuonti Tatareilla s. 224.
[1880] Vert. Tveriläistä toisintoa.
[1881] S. 148, 175 (akanat).
[1882] Virossa tämä paimenen kosto löytyy satuna erikseen Kalevinpojan runoista (s. 176). Luultavasti se vaan on satunnaista kaikua Suomesta.
[1883] Se vastaa painetun Kalevalan r. 31: 1-89, 105-212, r. 34: 95-106, r. 36: 235-50. Lönnrot'in lisäämiä seassa ovat: nimen paneminen Kullervolle, r. 31: 80-82, vähän muutettuna Väinämöisen tuomiosta (katso edempänä) — piirustukset puuhun, Untamon päätös kasvattaa poika orjana sekä varoitus Kullervolle, vv. 189-212, minulle tuntemattomista lähteistä — Kullervon päätös mennä sotaan_, r. 34: 101-106, arvattavasti Lönnrot'in oma — miekan saanti ja kosto Untamolle, r. 36: 235-50, löytyvät tosin parissa kappaleessa, vaan toisilla sanoilla; miekka taotetaan sepällä. Ukolta rukoilee Väinämöinen puukkoa tulen synnyssä (samoin puoskaroija kuoharin luvussa) ja siitä tämä mahtaa olla mukaeltu. Sodan kuvaus on minulle tuntemattomasta lähteestä, sillä Inkerissä myöhemmin tavattu ei voinut olla Lönnrot'ille tuttu ja onkin toisin.
[1884] S. 281.
[1885] S. 189.
[1886] S. 371. Se on jokseenkin vahvistunut tähän yhteyteen, koska on tuttu yli koko Inkerin alueen.
[1887] Riita kalavesistä, on harvinainen (Europ. G N 35 ja Boren. 1872 N 187 Repolasta, Reinh. 11 N 287 d Lempaalasta, Europ. I N 162 Toksovalta).