[1908] Samoin Boren. 1872 N 87 Vuonnisesta, Cajan N 161 Arhipalta.
[1909] Esim. Gen. 1872 N 49 Lonkasta: Puhui poika puolikuinen, Kaksiviikkoinen Kaleva (Castrén N 4 samasta paikasta vielä: 2 viikkoinen karehti — siinä näkyy alkusoinnun vaikutus).
[1910] Kalevalan 50:teen runoon, joka tämän tapauksen laulaa, on Lönnrot tämän johdosta luonnollisesti pannut useita lisäyksiä: kotonaolon ja kainouden kuvaus, vv. 1-42, löytyy suurimmaksi osaksi Ontrein laulussa tuomiosta (Lönnr. A II 3 N 43), mutta sekaan on myös pantu lisiä Iron runosta — paimenessa olo, vv. 43-59, luultavasti Lönnrot'in kokoonpanemaa — kysymys käeltä, vv. 60-72, lyyrillistä (samoin vv. 73-8) — lapsen syntyminen, katoominen ja löytäminen, vv. 81-420, suurimmaksi osaksi Luojan surmavirrestä — Väinämöisen jäähyväispuhe, vv. 487-500, 507-12, varmaan Lönnrot'in omaa — loppu, vv. 513-620, yleisiä loppusanoja.
[1911] Vienan läänin Aino-runo alkaa aina: Anni tyttö, aino neiti; mutta kun Anni jo oli kilpakosinnassa käytetty nimi, Lönnrot, peläten sekoitusta Ilmarisen sisaren kanssa, tekaisi tälle neidolle laatusanasta uuden, hyvin soman.
[1912] Sirel. 194, Polén 122, Europ. G N 586, kaikki Salmin kihlakunnasta.
[1913] Semmoisia ovat: Joukahaisen kadehtiminen ja ajo Väinölään, r. 3: 1-90, kokoonpantu kaikellaisista laulunsipaleista (vv. 41-66 eräästä myös Lemminkäisen surmassa käytetystä runosta) — puhe nuoruudesta ja vanhuudesta, vv. 115-24, tuntemattomasta lähteestä — Väinämöisen teeskelty nöyryys, vv. 135-44, samoin — enin osa Joukahaisen tietovaroja, opettavaisista runoista, vv. 151-2 (esim. Slöör IV N 20 Sakkulasta), 153-70 (Lönnr. A H 6 N 108, 8 N 28), 175-82 (monessa, esim. Lönnr. Q N 24, Reinh. 11 N 307), 195-7 (osaksi Lönnr. A II 6 N 107), 199-206 eriloitsuista, 207-10 (osaksi Lönnr. Q N 123) — Joukahaisen kerskauksen valheeksi ajaminen, vv. 235-54, nähtävästi Lönnrot'in oma mukailus — Väinämöisen kieltäyminen kahdentappelusta, vv. 263-70, luultavasti Lönnrot'in omaa — Väinämöisen laulun kehuminen, vv. 284-94, muualta mukaeltu — Joukahaisen huolimaton ajo, vv. 489-97, tuntemattomasta lähteestä (vert. r. 11: 111-6; kenties mukailus runoreen rikkumisesta) — Ainon valitus ja äidin lohdutus, vv. 537-80, suurimmaksi osaksi lyyrillisistä lauluista, vähemmäksi Lönnrot'in omaa (ainoasti vv. 539-40, 552, 571-2, löytyvät yhdessä kappaleessa, Europ. G N 652 Ilamantsista, jossa päinvastoin äiti suree tyttären pois-antamista, tämä puolestaan lohduttaa).
[1914] Vv. 101-2, 109-13, esim. Europ. G N 66 Suojärveltä.
[1915] Arhipalta, Lönnr. A II 6 N 79.
[1916] Lönnr. R N 584 Venehjärveltä.
[1917] Lönnr. A II 5 N 58, luultavasti Vuonnisesta.