[150] Semmoisena kuin se Schiefner'in käännöksessä esiintyy, s.o. ilman sananjakoa.
[151] Sitä vastoin ei Lönnrot saanut painolupaa saman tekijän Puuristi-nimiselle kertomukselle. Molemmat ilmestyivät näihin aikoihin vironkielellä venäläisissä paino-oloissa!
[152] Täydellisyyden vuoksi sopii mainita toinenkin sen-aikuinen lehtinen, jonka Lönnrot painatti: Minkätähden kuolee niin paljo lapsia ensimäisellä ikävuodellansa, 1859.
[153] Viimeksi on hänen testamentti-varoillaan saatu Sammattiin emäntäkoulu.
[154] Tähän Lönnrot'in elämäkertaan, joka suurimmaksi osaksi on uudestaan toimitettu, on käytetty etupäässä maisteri A.R. Niemen kirjoituksia (Johdanto Kalevalan selityksissä 1895, Elias Lönnrot'in lapsuus Valvojassa 1895 ja Elias Lönnrot Kajaanissa Virittäjässä 1897) ynnä julkaisemattomia keräelmiä sekä toimittajan omia tutkimuksia (kts. Kalevalan esityöt Valvojassa 1896).
[155] Tämä salanimi on käännös hänen oikeasta niinestänsä Ar-vids son.
[156] Ruotsintaja, niinkuin valtioneuvos Th. Rein on selville saanut, ei ole kukaan muu kuin itse Snellman, jonka suomalaisista harrastuksista se on aikaisin ilmaus.
[157] Kirjallisessa Kuukauslehdessä 1871, s. 223.
[158] Kaikki kolme olivat olleet Castrén'in ensimmäisiä kuulijoita ja Ingman'in sekä Fabian Collan'in kera muodostaneet mainitun suomalaisuuden liiton. Kellgren'in elämäkerta tulee myöhemmin esitettäväksi. Juhana Robert Tengström, joka Ingman'in kertomuksen mukaan oli liiton varsinainen "sielu", oli professori Juliana Jaakko Tengström'in poika sekä Castrén'in, Kellgren'in ja Tikkasen lanko. Hän syntyi Turussa 24 p. Toukok. 1823, tuli ylioppilaaksi 1839 ja seurasi samana kesänä Castrén'ia matkalla Venäjän Karjalaan. Läksi v. 1843 Kellgren'in kera opintomatkalle Saksaan, suoritti yhdessä Kellgren'in ja Tigerstedt'in kanssa filosofian kandidaatti-tutkinnon sekä vihittiin maisteriksi 1844. Filosofian dosentiksi nimitettynä 1846 teki uuden matkan Berliiniin ja Kellgren'in mukana Pariisiin, jossa kuoli lavantautiin 13 p. Marrask. 1847. Hänen kirjoittamansa ovat kuvaukset Kalevalasta Fosterländskt-albumiin ensimmäisessä ja Joukahaisen toisessa osassa. — Kaarle Konstantin Tigerstedt, ruukin-omistajan poika Kuopiosta, syntynyt 7 p. Toukok. 1822, nimitettiin historian dosentiksi 1846 ja saman aineen lehtoriksi Turkuun 1859, josta virasta otti eron 1891.
[159] Sen kolmannessa ja viimeisessä, 1847 vuoden vihkossa ilmestyi myös Runeberg'in Vårt land (Maamme-laulu) ensi kertaa julkaistuna.