Tässä kivessä asui piru, sillä se houkutteli häntä tekemään itsemurhan…
Hän oli niin kovin paljon tehnyt työtä … niin kovin paljon valvonut … ja toivonut niin kovin paljon…
Ja palkaksi kaikki tämä aivojen riehuva helle…
Siinä lensi kuohuissa ohi kapeita tervaveneitä … niissä noita lapsekkaita ylimaan ukkoja…
Ja herraspoika huusi rannalta samassa:
— Ylettyykö tervahanhen kaula solmuun?
Välähdys kävi Akilleen kuumissa aivoissa: hän oli löytänyt aatteensa…!
Hän tahtoo valveuttaa tuon ylimaiden kansan ja kuljettaa sen tänne alas vaatimaan tiliä näiltä mässääjiltä, jotka heidän rahoillaan … heidän töidensä hedelmillä elostelivat…
Hän perustaa kaupunkiin sanomalehden … tervakansan äänenkannattajan … ja siinä joka numerossa on voimakasta henkistä ruokaa patruuni Bergille…
Sillä hänkö — Akilles — lähtisi pakoon…? Ei koskaan!