— Niin … niin, hymisee Harry hymyillen vastaan.
Valtioneuvos puristaa poikansa taas syleilyyn. Ja nyt vielä lujemmin kuin eilen.
Sillä nyt on Harry hänen unelmalleen voitettu.
Ja se tieto sykäyttää syvästi papan sydäntä.
Sillä tänä aamuhetkenä tuo unelma jo tuntuu hänestä kuin puoleksi todelta.
Se samainen unelma, joka arkana hänen sielunpohjallaan on vuosia värjöttänyt.
Eikä mitään muuta sen kalliimpaa elämässä ollut enää hänellä toivottavana.
Nyt se täyttyy!
Valtioneuvoksen vanha isänsydän sulaa tämän tähden kauniiseen perhetunnelmaan. Veret hänen hienonkalpeille kasvoilleen nousevat kuin iloliput häätalon harjalle.
Pitkien … pitkien aikojen takaa tuntee hän taas olevansa onnellinen.