— Niin on … veli verensä veljen verisellä miekalla vuodattaa … ha … ha … ha!
— Elias! Elias! Elias!
Kutka ovat nämät vaimot?
Hanna ja Maija — molemmat hulluna.
* * * * *
Peitä jo kivi mullalla, anna kuolleen maata, missä makaavat; — nyt olen salaisuuden, jonka sana "Veljekset" kätkee, ilmoittanut; peitä jo kivi mullalla ja kätke salaisuuden sydämmeesi. Paina syvään muistoosi: Yksi Jumala löytyy, joka pikemmin eli myöhemmin — yks kaikki — kostaa rikoksen, varo itsesi ett'et tätä Jumalaa häväise — sillä ehkä hän ajan kärsii, sattuu vihdoin kätensä ja kostonsa on vanhurskauden — kova ja ijankaikkinen.
Loppu.