Kello on kohta kahdeksan. — Kreivi G. kulkee edestakaisin kamarissaan. Hän on saanut kirjeen, joka hänelle ei ole mieluinen… Kirje uhkaa ryöstöllä.
Kreivi kiroilee. —
Linnassa istuu raudoitettu mies. Hänen hiuksensa ovat harmaat, eikä hän kumminkaan ole vanha.
Hän on siis kärsinyt paljon?
On! —
Porvari Hellmanin talossa on päivällä teurastettu. Hellman itse on lähtenyt Ruotsiin lihoja viemään; hänen rouvansa seisoo leivintuvassa pihan toisella puolella. Palvelustyttö keittää siellä talia.
Tuo leivintupa ja kamari, missä kreivi G. asuu, ovat vieretysten. Kreivin akkuna on Hellmanin pihalle päin. Kaksikymmentä syltä hänestä kiehuu tali. — —
Mutta tuohan on kaikki tavallista? — — On.
Vaan mökissä vähän matkaa Hellmanista on asukas. — Se ei ole tavallista. Me olemme tosin kesällä nähneet hänen siellä, vaan hän on sittemmin melkein kolme kuukautta ollut poissa. Nyt on hän tullut kotiinsa, jos mökkiä hänen kodiksensa voi nimittää.
Katri tuo on.