"Entä te, tohtori, aiotteko alistua muiden mukana?"
"Minäkö?" Tohtorin silmät salamoivat. "Haluan mieluummin tulla ammutuksi. Mitä sinä sanot, Luiz?"
Poika pisti kätensä setänsä kainaloon. "Niinkuin sinäkin, setä."
"Olet kunnon poika! Entä sinä, Felipe?"
"Olen vannonut valan", vastasi Felipe synkästi, "enkä voi rikkoa sitä, sillä se vannottiin ikuisiksi ajoiksi."
"Sellaista ajattelinkin. Siinä kuulette vastauksemme, kapteeni."
"Se oli suunnilleen niinkuin arvasinkin." Kapteenin kasvot näyttivät kumminkin synkiltä. "Tiedättehän vaarat, tohtori?"
"Kyllä ja niiden vuoksi juuri rikonkin valani. Katsokaa, jos tämä kirottu sopimus jää voimaan ja te saatte laivanne rakennetuksi, kapteeni, niin viettekö meidät mukananne johonkin vapaaseen maahan?"
"Tietysti, hyvin mielelläni", vastasi kapteeni heti epäröimättä. "Tulkoon vaikka mitä, niin pysykäämme yhdessä. Amos, sanopas sinäkin mielipiteesi."
"Tiedätte kai sen", murahti vanha Livingston. "Kuinka kauan tulee tämä kukoistava välirauha kestämään?"