Tullessani tänne sivistyksen pesäpaikoille, Helsinkiin, ottamaan lisävaroja sammuvaan valonahjoon rinnassani, luulin että sivistyksen siunausta tuottavat säteet edes täällä olisivat jaksaneet tunkeutua kansan syvempiinkin kerroksiin. Mutta siinä luulossani olen valitettavasti kokonaan pettynyt. Lähtekäämme aamusta päivin. Mitä aihetta on työmiehellä nousta kolisemaan jo 5-6 aikaan aamusella, vaikka hän hyvin tietää, että herrat yläkerrassa vast'ikään ovat lopettaneet kortinlyöntinsä ja nyt juuri — hermostuneita kun ovat — turhaan koettavat saada unen päästä kiini? Eikö työmiehen kalloon mahdu, että sivistynyt ihminen ei saa juoda aamukahviansa ennen kello 10?
Tulla sitte syömään aamiaistaan semmoisella ajalla, kun sivistyneen ihmisen on oltava sikeimmässä unessa! Ja minkälainen aamiainen! Kahden pennin silli suolavedessä ja pala kuivaa leipää. Sivistyneen miehen aamiainen on: paperissa paistettu silli (1 mk.), pari ryyppyä (à 25 p.) ja puolisko portteria (75 p.); semmoinen se on vähintäin, ja se on nautittava (ei "syötävä") ravintolassa. Siis maksaa yksinkertaisinkin sivistynyt aamiainen 2 markkaa, josta näkyy, että työmiehen sivistyskanta tässä suhteessa on kohotettava ei vähempää kuin satakertaiseksi.
Surkuteltavampaa vielä on, että kun työmies aamiaiselta palatessaan ja työhön mennessään kohtaa herroja, jotka juuri tulevat yöllisiltä matkoiltaan, tutkimasta työväen asumussuhteita laitakaupungilla, että työmies silloin sopimattomilla silmäyksillä mittailee näitä herroja kantapäästä kiireeseen asti… Näin ollen ei ole ainoastaan työväen sivistyskanta, vaan myös sen siveellinen tila parannettava, eikä suinkaan vähässä määrässä.
Tapojen turmelusta työväessä osottaa sekin, että työmiehet tulevat "syömään" päivällistä kello 12-1 päivällä, jolloin sivistynyt ihminen vasta vetää alushousut jalkaansa. Ja päivälliseksi on työmiehellä, jo mainitun aamiaisen lisäksi: kuorimattomia potaatteja (3 pennin edestä) ja 1/2 kannua piimää (6 pennin edestä), yhteensä (aamiainen 2 penniä siihen luettuna) 11 penniä. Sivistyneen ihmisen tulee "nauttia" 3 markan päivällinen, siihen 2 ryyppyä (50 p.), 1/2 portteria (75 p.) ynnä kahvikuppi ja 1/8 likööriä (4 mk.) — kaikki alimpain hintain mukaan laskettu — yhteensä 8 mk. 25 p. Tässä kohden siis on työväen sivistyskanta kohotettava tasan 75-kertaiseksi.
Entä illallinen sitte! Sama suhde sekä ajassa että laadussa kuin aamiaisen ja päivällisenkin. Silloin kun sivistynyt ihminen varustautuu lähtemään vieraisille, silloin tuo sivistymätön työmies alottaa illallisensa ja sen päälle laskeutuu vuoteelleen, vetää hirsiä ja näkee talonpoikaisia unia. Eikö hän milloinkaan ole kuullut, että sivistyneessä kodissa on aivan vastoin hyvää tapaa syödä illallista ennen kello 2 aamuyöllä? — Työmiehen sivistymätön illallinen on korkeintaan yhtä hyvä kuin aamiainenkin, mutta sivistyneellä miehellä sen tulee maksaa kaikkine alku- ja loppujohdantoineen noin 20 markkaa.
Sittenkään — ja se on suurin tuhmuus — työmies ei rikastu. Tekee 80 pennin tai 1 markan päiviä ja näkee nälkää eikä ymmärrä säästää mitään vanhan päivän varaksi, samalla kun sivistynyt mies "vetää sisään" kolmin ja nelinkymmenin markoin päivässä. Vaivashoito on työmiehen ainoa ja viimeinen turva, mutta sivistynyt ihminen vaan nostaa eläkettä, kun alkaa käydä haluttomaksi työhön.
Tähän saakka olen puhunut ainoastaan miesväestä. Jos se antaa aihetta siihen käsitykseen, että minä muka olisin tyytyväinen saman kansanluokan naisiin, niin siinä on perinpohjainen erehdys. Työkansan nainen ei osaa paljastaa olkapäitään ja — — siitä alaspäin, kuten sivistynyt neitonen tekee tanssiaisissa ja jok'ainoassa hienommassa tilaisuudessa. Ei kotona, vaan kylässä. Mitä taas tulee koipien alastomuuteen (ranskaksi: decolté) niin pitäisi sivistyneen herrasmiehen astua alas pesurantaan, saavuttaakseen samaa nautintoa kuin mitä neiti Anna Hoffman ja "fröken Margherithe" varieteenäytännöissä, taikka sivistyneet naiset ylimalkaan sadeilmoilla tarjoovat.
Niin että: eikö siis ole ponnisteltava sekä mies- että naispuolisenkin työväen niin sivistys- kuin siveellisen kannan kohottamiseksi, työskenneltävä täysin voimin kaikkien niiden, joille on suotu tilaisuus tulla osallisiksi sivistyksen tuottamasta onnesta?
OMATUNTO.
Omatunto on niitä kappaleita, jotka jo kauan ovat herättäneet minun erityistä huomiotani. Tuontuostakin olen matkan varrella merkinnyt muistiin jonkun sitä koskevan havainnon. Näin minulle vähitellen kertyy aineksia, joista joskus vanhoilla päivilläni, kun minusta tulee suurfilosoofinen kirjailija, keitän kokoon paksun teoksen, nimellä: