VELLAMO (naurahtaa). Oliko sekin arvonimi — loitolla pitämistä varten?
AHTI (kävelee ylöspäin ja huomaa taulun). Maalaile sinä vain ja sekoittele värejäsi — äläkä sekaannu liikeasioihin! — Joko työsi on valmis? (Aikoo taulun luo.)
VELLAMO (kiirehtii telineen luo). Ei vielä — se on puolivalmis —. minä en näytä sitä vielä!
AHTI. En ole utelias. (Kuuntelee.) Nyt ajetaan lehtokujalla. (Menee perälle.) Siinä on hovineuvos-eno. (Seisahtuu hetkiseksi mietteisiinsä.)
VELLAMO. Kuulehan, Ahti!
AHTI. Hm? (Menee alas.)
VELLAMO (istuu pöydän luo). Tuosta atelieesta minä tahtoisin —
AHTI (heittäytyy sohvaan). Tosiaan! Niin minäkin. — Olisiko mielesi paha, jos atelieesi rakentaminen keskeytyisi — joksikin aikaa?
VELLAMO. Keskeytyisi? Mitä tarkoitat?
AHTI. Työn lopettamista minä tarkoitan.