Aaro. Pitikö vielä sellaisiakin olla! Tässähän niitä on kylliksi.
Aina. Missä?
Aaro. Tässä — minussa.
Aina. Hyh! — Olet sinä aika kitupiikki. Olet jo!
Aaro (hyräilee).
Vaan hulmuhelmani rentoa luontoa en voi vastustella.
(Ottaa taskustaan käärön.) Kas tuossa! Ota kiini! (Heittää kääröt ilmaan.)
Aina (kirkaseo ilosta). Olihan sulla jotain. Suotta vain veikastelit. Voi, voi! mitä niissä on? Oi, voi! huivi, noin ihmeen nätti! Ja nämät sitten! Tulipunaista silkkiä? Mitkä ne ovat, nämät nauhat?
Aaro. Koeta sovittaa tuonne palmikkosi latvoihin!
Aina. Vai palmikkonauhat, vai? No, voi mun päiviäni! (Heittää huivin kaulaansa ja asettaa nauhoja.) Tuhansia kiitoksia nyt, Aaro kulta! Sinä olet oikein hyvä poika.