ROUVA. Mutta olisihan varsin sopivata vedota hänen vanhuuteensa ja hänen vialliseen käteensä, joka —
AHLSTRAND. — joka ei ole kelpaamaton sentähden, että se on suora. Se käsi vastaa montaa kymmentä muuta kättä. Se on minun oikea oikea käteni! — — Tuossa hän tulee (Rouva menee pois.)
GARP (On noin 60 vanha, jäntterä ukko.) Hyvää huomenta!
AHLSTRAND (Menee kättelemään.) Huomenta, mestari Garp! Tulkaa peremmälle istumaan!
GARP. Minä kävin täällä jo varemmin — aamusella, mutta patruuni ei ollut kotosalla —
AHLSTRAND. Tulin vastikään kaupungista. Suuria puuhia! (Istuu.) Istukaa! Peijakkaan tiukalle ottaa tuon uuden tilauksen täyttäminen. Tiedättehän? Jos saamme paljon aikaa, maksetaan vähän. Jos teemme nopeasti, paikkaamme kätemme hyvästi. Nyt on kysymys jäntteryydestä, hyvä Garp.
GARP (Rykäisee.) Hm — hm!
AHLSTRAND. Niin, niin — tiedänhän teidän pystyvän ponnistuksiin, teidän ja väkenne. Sehän se antaa uskallusta. — Noh, mitä se on, joka —
GARP. Tällä kertaa en kulje tehtaan asioissa. Minä tulen työväen asettaman komitean puolesta —
AHLSTRAND. Työväen asettama komitea! Mitä lempoa se merkitsee?