Olihan se ryövärin kirjeeksi aika mukava. Minä pahoin pelkään, ettei se meidän isäntä kirjoittanut mitään sille Tourulan isännälle — silloin — mustassa menneisyydessä. Ihmiset taitavat sentään vähin erin muutella sisäisiä muotojaan.
MATTI (katsoo pitkään toista ja toista, mutta ei sano mitään, painaa vain lakin päähänsä ja lähtee ulko-ovea kohti, hitaasti kuin taakan painamana).
Väliverho
KOLMAS NÄYTÖS.
Seuraavan sunnuntain iltapäivä.
JANNE (istuu keinutuolissa ja lueskelee sanomalehteä).
EEVA-KAISA (tulee hiljaisena vasemmalta ja katseltuaan vähän ympärilleen, ottaa kirjahyllystä jonkin hartauskirjan ja asettuu sohvalle, avaa kirjan, mutta jää katselemaan eteensä).
JANNE
Minulla ei ole mitään tärkeätä luettavaa, jos äiti haluaa keskustella.