(Yleinen hämmästys.)
GRÖN. Mitä sinä ajattelet?
KIRKKOHERRA. Ajattele, ennen kun vastaat. (Painavammin.) Minä kysyn sinulta Hilma Katariina Purimo, Jumalan seurakunnan läsnä ollessa, jos sinä tahdot ottaa tämän miehen Teofilus Grönin aviomiehekses, ja rakastaa häntä myötä- ja vastoin-käymisessä?
HILMA (varmasti). En tahdo.
NIMISMIES. Perhanan tollo!
KIRKKOHERRA. Morsian on kieltäytynyt. Vihkimis-toimituksesta ei siis tule mitään.
(Teltan kantajat laskevat silkin alas. Hääväessä vilkkaita kuiskailemista. Alkavat vähitellen poistua.)
GRÖN (Hilmalle). Tiedätkös sinä, mitä sinä nyt teit!
(Hilma tulee alas oikealle. Grön menee kamariin.)
YLIOPPILAS (menee Hilman luo ja ottaa häntä kädestä). Minä kunnioitan teidän rohkeuttanne ja uljuuttanne. Sellaisella teolla mahtaa olla vankat syyt tukenaan. Koettakaa nyt rauhoittua. Te näytätte niin kiihkoiselta. (Menee nimismiehen kanssa jutellen.)