GRÖN (jyrkästi nimismiehelle). Mennään! (Menee. Nimismies ja ylioppilas seuraavat.)
TILTA (tulee ulko-ovesta kantaen kolmihaaraista kynttilä-jalkaa, sytytetyillä kynttilöillä).
ÄÄNIÄ ULKONA. Morsian ulos!
HILMA. Roope! Kuuletko tuota huutoa?
ROOPE (synkästi.) Olisitko tahtonut kuulla jatkoa siihen: "eläköön morsian!"
HILMA. Miksi katkeroitut tuosta? Tällä hetkellä on se minun vapauteni riemuhuuto. Ja semmoisena se pysyköön, jos Jumala tahtoo. Minunlaiselleni ei kuulu: "eläköön morsian!"
KAISA. Nuorten mieli, lyhyt mieli. Ikä kasvaa, mieli muuttuu. — Näin hyvin, toisin paremmin. Toisin ehkä huonommasti. Muistakaa se!
HILMA (ottaa Kaisaa kädestä). Niin muori! Huonommasti voisi olla.
KAISA (ottaa Roopen kädestä). Muista Roope, että ystävyys kärsimyksen jaloissa on enempi kun rakkaus menestyksen sylissä.
ROOPE (ojentaa kätensä Hilmalle). Ystävyys ja rakkaus! Valhetta olisi totuus, jos en niitä tunnustaisi.