GRÖN. Siksi, että sellaiseen ei nyt ole aikaa. Minulla on vieraita.
HILMA. Hyvä! Minä tulen toisen kerran.
GRÖN. Ja siksi, että tuo sinun vaatimuksesi on liian hävytön.
HILMA. En minä vaadi mitään. Minä vaan pyysin teitä…
GRÖN. Miksi sinä teitittelet minua? Olemmehan me kihloissa.
HILMA (panee pienen rasian pöydälle). Tässä on teidän kihlanne. Minä en kauvemmin pidä niitä.
GRÖN. Mitä?
HILMA. Minulle on aivan käsittämätöntä, kuinka olen voinut joutua teidän pauloihinne ja mitenkä minä olen alentunut niin pitkälle — kun todellakin olen tehnyt.
GRÖN. Alentunut. Mitä sinä puhut, ihminen?
HILMA. Minä puhun sitä, kun ajattelenkin. Tuossa on kihlanne. Minä en mene naimisiin teidän kanssanne.