KAISA. "Kirottuin kivuist' kipinänk'…"
VIRVELI. Kas pernaletta, kun teillä on hyvä muisto. Niin se olikin. Se on ainoa virren värssy, jota oikeen hartaudella olen veisannut. Se sopii mielestäni niin pernaleen hyvin piiskurille.
KAISA. Kun kiroo vielä Jumalan sanaa suupielessä. Voi teidänkin sieluanne, Virveli!
VIRVELI. Odottakaas vaan! Mull' oli hyvä veisuu nuotti ennen nuorempana. Vielä muijavainaajani haudallakin huusin kilpaa unilukkarin kanssa. (Veisaa.)
"Kirottuin kivuist' kipinänk',
Jos täällä tuta saisit,
Ennen vaivan enimmänk'
Kärsiväs täällä soisit."
(Pappilan herrasväki tulee.)
KIRKKOHERRA. Jumal' antakoon Herran rauhaa, hyvä väki!
VIRVELI ja KAISA. Jumal' antakoon, herra kirk'herra!
KIRKKOHERRA. Se on oikein, että sielunne työskentelee hengellisessä, vaikka kätenne maailmallisissa askartelee.
KIRKKOHERSKA. Luutiakos vaari sitoo? Voisitte tuoda pappilaankin, jahka saatte edes tusinan valmiiksi.