Laurikkain paloisen paimen,
valkeaisen varjelija!
Pyhä Laurentius eli Roomassa 3:nnella vuosisadalla paavin diakonina ja piinattiin kuoliaaksi tuliseksi kuumennetulla rientilällä. Vielä Agricolan Rukouskirjassa verrataan synnin liekkejä pyhän Lauritsan piinan palavuuteen. Kaikissa katolisissa maissa on häntä palvottu tulen suojeluspyhänä. Semmoisena on hänet voitu taivaisen tulen valtiaaseen Ukkoon yhdistää. Eräässä Jäniksen luvussa rukoillaan:
Anna Ukko oinahasi,
santti Lauri lampahasi!
Samasta syystä lienee myös Laurentiuksen kuvan tunnus, rautariehtilä, itse Ukolle omistettu:
Ukko taivahan jumala, anna rautariehtiläsi, vaskivakkasi valitse, jolla paistan perkelettä!
Parissa Suomen Karjalan Tulensynnyssä ilmaantuu tulen tuudittajana:
A. Lispettä täti Jumalan. B. Liispettä Ukon tytär, joka pilvissä asuvi. päällä taivahan yheksän.
Liispettä myös maitoansa lypsää tulen polttamalle voiteeksi, mutta häneltä ei nimenomaan apua pyydetä. Tämä on tietysti pyhä Elisabet, Johannes Kastajan äiti, Vapahtajan äidin sukulainen.
Tässä yhteydessä mainittakoon muutamassa Tulensynnyssä esiintyvät raamatulliset nimet Hiob ja Tubalkain:
Hiooppi hiiliä kokovi,
Tupelkaani tulla tuopi.