Pimeälän asukkaaksi voitaneen lukea myös pimeän piika, hämärän emäntä eli yön tyttö, hämärän neiti. Nämä nimitykset annetaan pahalle painajaiselle:
A. Sinä pimeän piika, sinä hämärän emäntä! B. Yön tyttö, hämärän neiti, eli paha painajainen!
Hiiden tyttönä puhutellaan hämärän neittä karhua kierrettäessä:
Hiien tyttö, hämärän neiti! Kosk' on päivä puolipuissa, painan pangan pihlajaisen, aian rauasta rakennan ympäri Tapion tarasta; tähän ei koske katehen silmät. Jos toinen tulee kierroksehen. syököhön hämärän neiti!
Mutta sama yön tytti, hämärän neiti esitetään myös hyvää toimivana, kuten seuraavissa Metsän- ja Karjanluvuissa:
A. Yön tyttö, hämärän neiti, pitkän puhtehen pitäjä, valvoja anivarainen, kehräsi punaisen langan, sinilangan siuahutti kultaisesta kuontalosta vaskisella värttinällä, hopeaisella rukilla. Viritti punaisen langan, sinilangan siuahutti poikki Pohjolan joesta, jota myöten nuolen nousta otsahan oravan poian. B. Katrinatar vaimo kaunis, aita rautainen rapoa! — Yön tytti, hämärän neiti, viisi piikoa pitäös — karjoani katsomassa! Neitsyt Maaria emonen, maasta asti aita pannos!
Edellisessä näytteessä on yön tytöllä Annan ja Maarian kehruuneuvot, jälkimäisessä häntä rukoillaan Katrinattaren ja Maarian ohella. Vielä on huomattava rinnastus:
Eine-eukko, luonnon vaimo,
yön tyttö, hämärän neito!
Pohjolaa vastaavien maantieteellisten paikkojen Lapin ja Turjan asukkaat tietysti kuvitellaan pahoiksi.
Tulen tyttö, Turjan neito, Hiien häijy emäntä, tule Turja tarvittaissa häijy henki haettaissa.