HEIKKI. Minä olen mikä minä olen ja Vilman minä otan vaimokseni ja nyt se asia on selvä. (Vilma ja Heikki menevät.)
ISÄNTÄ. Johan minä sitä sanoin.
EMÄNTÄ. Hän on noiduttu.
ISÄNTÄ. Hän on sinun poikasi.
EMÄNTÄ. Mutta Honkalasta minä en luovu… Nytkö joku piian lutka vetäisi mustan ristin minun vaivannäköjeni päälle. Ei sinä ilmoisna ikänä!
ISÄNTÄ. Minkäs sinä Heikille mahdat?
EMÄNTÄ. Heikille? Ei tässä ole Heikistä kysymys.
ISÄNTÄ. Kyllä se Honkala nyt meiltä meni.
EMÄNTÄ. Minä hankin sen takaisin vaikka minun täytyisi noitia tuhota!
Esirippu.