ISÄNTÄ. Niin istuisimme huomenna kauniisti vanginvartian kesteissä.
EMÄNTÄ. Me sanoisimme, että se syttyi itsestään.
ISÄNTÄ. Kuka meitä uskoisi?
EMÄNTÄ. Kaikki uskoisivat. Muistathan sinä, mitä Jere sanoi.
ISÄNTÄ. Muistanhan minä, mutta —.
EMÄNTÄ. Itsekin epäilit.
ISÄNTÄ. Enhän minä sitä vallan täydellä todella…
EMÄNTÄ. Ei kenenkään päähän pälkähtäisi edes vähäisinkään epäluulo…
Pieni liike, pieni raapaisu, ja Honkala olisi taas meidän.
ISÄNTÄ. Aivanhan sinä rikosta suunnittelet!
EMÄNTÄ. Minä suunnittelen rikoksen rangaistusta.