(Isäntä poistuu. Emäntä menee akkunan luo ja katselee jännittyneenä hämäryyteen. Vaitiolo. Hetken kuluttua syöksyy isäntä kauhistuneena pirttiin.)
ISÄNTÄ. Pois! Pois! Minä en pelkää sinua! (Tempaa seinältä pyssyn.)
Tule! Minä en pelkää sinua. Tule!
EMÄNTÄ. Mikä sinun on! Mikä sinua vaivaa?
ISÄNTÄ. Etkö sinä kuullut?
EMÄNTÄ. En minä mitään kuullut.
ISÄNTÄ (retkahtaa polvilleen penkin viereen, jännitys laukeaa; nyyhkien). Hyvä Jumala, armahda minua!
EMÄNTÄ. Mikä sinun on? Etkö sinä saa sanaa suustasi?
ISÄNTÄ. Anna anteeksi, anna anteeksi!
EMÄNTÄ (kaataa ryypyn). Ota tuosta!
ISÄNTÄ. Vie pois!