ISÄNTÄ. Sinun kamarisi oli tyhjä, Heikki… Siksi sinun äitisi nyt metsiä kulkee.
(Vaitiolo.)
JERE. Voi ollensakin! (Nousee ja menee akkunan luo.) Ohhoh kuinka paljon kirkkoveneitä on järvellä tänä aamuna.
ISÄNTÄ. Arvaahan sen, kun on näin tyyni ja kaunis ilma.
JERE. Sepä se.
(Vaitiolo.)
JERE (äkkiarvaamatta). Tulkaa katsomaan! Emäntä tulee!
ISÄNTÄ. Mitä sinä sanot!
(Kaikki ryntäävät akkunan luo.)
JERE. Katsokaa!