VILJO. Kas niin! Kauniistippa sinä pyöräytit taas sen loppulauseen.
AARNE. Huviksesiko sinä minua härnäät?
VILJO. Huvikseni!
AARNE. Älä pidätä minua, anna minun mennä. Minä en jaksa katsella veljeni suurta onnea ja Ainin —.
(Hilma tulee oikealta kantaen kahvitarjotinta.)
VILJO. Terve tuloa! Hilmasta olemme koko ajan kaivaten haastelleet.
HILMA. No sen minä arvaan!
(Asettaa kahvitarjottimen sohvapöydälle.)
VILJO. Mihinkä se isä oikein meni. Olisihan hän voinut tämän illan kotonakin istua.
HILMA. Lindgrenille käytiin hakemassa.